27. syyskuuta 2010

Positiivisen huomion kohteena

Varsinainen syntymäpäiväni oli tänään maanantaina. Tykkäsin kovasti saamistani onnitteluista. Äiti ja isä soittivat aamulla ja lauloivat "Paljon onnea vaan". Se kuulostaa aina yhtä ihanalta.

Pidän tällaisen positiivisen huomion kohteena olemisesta.

Kiitos kaikille onnittelijoille!

26. syyskuuta 2010

Musiikin ilotulitusta

Vietimme synttäreitäni jo tänään perinteisesti kuohuviiniin ja musiikkiin keskittyen. Aloitin juhlat M Peoplen Movin on up ja Aerosmithin Dude (looks like a lady) -kappaleilla. Sen jälkeen olikin jo aika siirtyä niihin kappaleisiin, jotka meille olivat ajankohtaisia juuri nyt. Nämä kappaleet kuuntelimme

AC/DC Thunderstruck
Beatles Because (Love)
Clash Should i stay or should i go
Lapinlahden linnut Ojasta noustaan
Rufus Wainwright 14th street
Beyoncé Sweet dreams
Seppo Laakko Legendaa
Pink Floyd Money
Bach Toccata & Fuge d-moll
Aretha Franklin Think
Kolmas Nainen Lentojätkä ja tyttökulta
Red hot Chili Peppers Tell Me Baby
Shakira Shewolf in spanish
Vesa-Matti Loiri Tulkaa kotiin
Jazz Gillum Key to the Highway
Mozart Sinfonia nro 40 g-molli K. 550 Menuetto. Allegretto – Trio
Miljoonasade Miljoonasade
Beecake This is not an exit
Alexander Rybak Roll with the wind
Jesus Christ Superstar Juda’s Death
Beatles Strawberry fields forever
Kauko Röyhkä Sinä olet tähti
Pelle Miljoona Mulla menee lujaa
Oingo Boingo Private Life
Pixie Lott Apologize
Wigwam Freddy are you ready
Bach Air
Muse Supermassive Black Hole
Tiktak Sankaritar
Battlestar Galagtica Season 4 OST Kara Remembers
Tokio Shiina
David Bowie Man who sold the world
Johnnny Burnett Trio The train kept a-rollin’
Bad Company Ready for love
Muumimusiikkia 31
Giles Standing in the way
Tapio Rautavaara Sininen uni

ja ekstrana Tauno Palon Ruusu on punainen.

Musiikin ilotulitusta! Fantastista!

edit: korjailin kirjoitusvirheitä, joita yöllä kirjoitettu teksti vilisi.

15. syyskuuta 2010

Lukeminen oli intohimoni

Lukeminen ei ole enää intohimoni. Sen sijaan lukeminen toimii erittäin hyvin unilääkkeenä. Kirja kuin kirja, pari sivua riittää siihen, etteivät silmäni pysy enää auki. Tämän unilukemisen opin opiskeluaikana lukiessani Afrikan historian tenttiin. Kirja oli raskas ja vaikeaa englantia. Vähemmästäkin sellainen alkaa nukuttaa. Pääsin muistaakseni tentistä läpi.

Oi niitä aikoja, kun luin ahmimalla valvoen yöt kirjan kanssa. En usko kirjojen muuttuneen huonommiksi. Minä siinä olen muuttunut. Ajankäyttötapani on muuttunut.

Kirjan lukeminen vaatii pysähtymistä ja keskittymistä. Pelkkä ajatus sellaiseen ryhtymisestä tarkoittaa sitä, että varmistan ensin, ettei tv:stä tule mitään, tsekkaan Facebookin ja Blogilistan ja pelaan ainakin yhden Bubble Shooterin. Sitten kun on aivan varma, että mikään muu ei nyt tuo täytettä tyhjään elämääni, sitten otan kirjan käteeni lukeakseni sitä.

Silti olen lukenut hienoja kirjoja. Anja Snellmanin Parvekejumalia suosittelen lämpimästi kaikille. Sen sijaan Johan Ajvide Lindqvistin kirjaa Ystävät hämärän jälkeen en suosittele kaikille. Kirja on raskas toivottomuuden kuvaus, jossa on mukana vampyyreja, väkivaltaa ja ällöttäviä kohtauksia. Se on myös intensiivinen, lumoava ja aivan toisenlainen kuin elokuva.

Tänään kävin ostamassa Pasi Ilmari Jääskeläisen uuden romaanin Harjukaupungin salakäytävät.
Odotan kirjalta paljon, sillä pidän hänen novelleistaan (Taivaalta pudonnut eläintarha) ja ensimmäisestä romaanista ”Lumikko ja yhdeksän muuta”. Suosikkikirjailijani. Sitä paitsi Harjukaupungin salakäytävissä kuulemma sataa miltei koko ajan.

Myös Agatha Christie on suosikkikirjailijani. Hänen syntymästä tuli tänään 120 vuotta.

8. syyskuuta 2010

Suomalaisten onneksi

"Ei kai suomalaisuus-sana käyttökiellossa ole?", ihmettelee Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva Ilta-Sanomien mukaan. Lohjan vastavalittu uusi mainoslause kuuluu "Lohja – suomalaisten onneksi". Ilta-Sanomien jutun mukaan lausetta epäilee rasistiseksi mm. Uudenmaan liiton maakuntahallituksen jäsen Matti Tukiainen:

"Se on rasistista vihjailua. Jos Lohja on suomalaisten kaupunki, se ei ole virolaisten kaupunki, ei venäläisten kaupunki, ei puolalaisten kaupunki, ei serbien kaupunki, eikä somalien kaupunki. Pitäisikö näiden mainittujen tai muiden kansallisuuksien muuttaa pois, jos ehdotettu slogan otetaan käyttöön?"

Tukiainen varmaan tarkoittaa kommentillaan hyvää, osoittaa laajakatseisuuttaan, mutta epäonnistuu siinä. Minusta Tukiaisen kommentti vihjaa pikemmin poissulkemiseen kuin Lohjan kaupungin mainoslause, jossa suomalaisiksi lasketaan kaikki Suomessa asuvat ja Suomeen tulevat. Tukiainen näyttää lukevan suomalaisiksi vain suomalaisista vanhemmista syntyneet.

Lohjan kaupungin mainoslause muistuttaa lukuisia ruotsalaisia tv-mainoksia. Niissä "vi svenskar" tai vastaava ilmaus ruotsalaisuudesta on hyvin yleinen. Ei Ruotsissa epäillä näitä mainoksia rasistisiksi tai muualta Ruotsiin muuttaneita poissulkeviksi. Päinvastoin, niillä nostatetaan tunnetta siitä, kuinka hienoa ruotsalaisuus on ajatuksella "Me kaikki olemme ruotsalaisia".

Kahdessa suomalaisessa tv-mainoksessa onkin suomalaisuuteen viittaaminen korvattu ruotsalaisuudella. Läkerol mainostaa pastillejaan sanomalla, että "Hyvä maku tulee Ruotsista" ja kilpailuun osallistuja palkitaan "ruotsalaisen ruhtinaallisesti". Läkerol lienee ruotsalainen tuote, mutta silti.

Hartwallin Åttå Drinkero -mainos menee vielä pidemmälle. Siinä ruotslaisen homon näköinen mies löytää jääkaapista Åtto Drinkeron, joka on niin hyvää, että sen täytyy olla ruotsalaista.

En tiedä, mihin tämä maa ja kansa on menossa pelätessään suomalaisuuden esilletuomista. Hyvältä se ei tunnu. Myöskään suomalaisuuden ahdas rajaaminen ei tunnu hyvältä. Pitääkö tässä jossain vaiheessa hankkia sukuselvitykset ja geenikartat suomalaisuuden todistamiseksi?