31. joulukuuta 2010

Onnellista Uutta Vuotta 2011

Olkoon uusi vuosi toiveiden toteutumista täynnä! Riittävästi yllätyksiä, onnea, rakkautta ja rauhaa.

Kuvassa vuodenvaihteen vieras, Oskun veli Otto, joka viihtyy vaatekaapissa myös kotonaan.

28. joulukuuta 2010

Joulukortti vuodelta 1968

Vanhin seinälläni oleva kortti on joululta 1968. Korttiin ei ole merkitty vuotta, mutta lähettäjät Kaija ja Liisa viittaavat juuri vuoteen 1968, sillä ainoastaan sinä vuonna olin tekemisissä Liisan kanssa. Kaija oli luokkakaverini koko kansakoulun ajan ja Liisa oli hänen isosiskonsa.

Syksyllä 1968 perustin luokkakavereideni Kaijan ja toisen Päivin kanssa salaseuran nimeltä Neliapila. Neljättä jäsentä salaseurassa ei koskaan ollut. Salaseuralla oli vihollisia, joille luonnollisesti annoimme heitä paremmin kuvaavat nimet, kuten Kiedä ja Viekas. Neliapilan jäsenillä oli myös salanimet. Minä olin Kova, Kaija oli Runni ja toinen Päivi oli Manu. Meillä oli salaiset tunnusmerkit ja jopa sormukset.

Neliapila ei riittänyt. Kaija ja minä aloimme kirjoittaa jatkokertomusta Päivänpaisteen ja Tupsuhännän seikkailuista. Päivänpaiste ja Tupsuhäntä olivat peikkolapsia, mutta ilmeisesti peikot aikuistuvan nopeasti, sillä he saivat myöhemmin lapsia. Vuorotellen kirjoitimme tarinaa vihkoon. Asiaan kuului, että kirjoittajan vaihdos tapahtui aina, kun Päivänpaiste ja Tupsuhäntä joutuivat jännittävään ja vaaralliseen tilanteeseen. Toisen piti selvittää tilanne ja jouduttaa peikot uuteen seikkailuun.

Olisimme varmaan lopettaneet tarinan lyhyeen, jollei Kaijan sisko Liisa olisi innostunut asiasta. Hän ryhtyi kuvittamaan Päivänpaisteen ja Tupsuhännän seikkailuja. Liisa oli taitava piirtäjä, jolla oli värisilmää. Kuvat olivat kauniita, hauskoja ja ne tekivät jatkokertomuksestamme paljon todellisemman. Silti jossain vaiheessa emme vain jaksaneet kirjoittaa enää.

Vihko Päivänpaisteen ja Tupsuhännän seikkailuista on vanhempieni kodissa, ainakaan en löydä sitä tavoideni joukosta. Muuten olisin liittänyt tähän kuvia tarinastamme.

Onneksi minulla on tämä joulukortti muistuttamassa.


Joulukorttivalokuvassa se on vasemmassa laidassa, neljännessä rivissä alhaalta.

27. joulukuuta 2010

Hyvä joulu

Jouluni alkaa joulukorteista. Niiden ostamisesta ja lähettämisestä. Ja saamisesta. Joka joulu valitsen vuosien mittaan saamistani korteista kauneimmat tai muuten merkitykselliset kortit. Ne laitan seinälle yhdessä sinä jouluna saamieni korttien kanssa. Tänä jouluna saimme joulukortteja enemmän kuin aikoihin. Vanhin joulukortti seinällä on joululta 1968. Arvaatko, mikä se on?


Aattoaamuna olimme sisareni luona jo yhdeksältä syömässä joulupuuroa ja kinkkuvoileipiä. Paikalla olivat melkein kaikki sisareni perheineen. Aika kului nopeasti ja ehdin viime tingassa kauppaan tekemään viimeiset jouluruokaostokset. Palatessani kotiin ostosten kanssa huomasin ilmoituksen joulusaunasta. Naisten vuoro oli juuri alkanut. Sain saunoa yksistäni. Saunan jälkeen valmistin aterian samalla kun tytär koristi kuusen ja laittoi lahjat kuusen alle. Osku-kissaa lahjat kiinnostivat enemmän kuin muovinen kuusi.


Runsaan jouluaterian jälkeen sekä minä että tyttäreni otimme päikkärit. Lahjojenjaon jälkeen katsoimme Harry Potter ja liekehtivä pikarin Ruotsin tv3:lta. Sen jälkeen katselimme Buffyn 6. kauden jakson Once more with feelings ja vielä paljon muuta.

Joulupäiväksi olin kutsunut sisareni joululaulajaisiin. Lauloimme kaikki joululaulut, jotka osasismme ja myös ne, joita emme osanneet. Jostain syystä hätäilimme jokaisen laulun kanssa ja lauloimme ne todella reippaaseen tahtiin. Niin nopeaan, että emme edes muistaneet, mitä olimme laulaneet. Väitin, että ’En etsi valtaa loista’ on jäänyt kokonaan laulamatta ja ’On hanget korkeat nietokset’, sitä ei ainakaan ole laulettu. Sisareni väitti että olemme unohtaneet ’Arkihuolesi kaikki heitä’. Nyt olen varma, että ’No onkos tullut kesä’ jäi taatusti väliin!

Joululaulajaisten jälkeen nukuimme päikkärit ja katsoimme leffoja tv:stä kahteen asti yöllä. Kaunotar ja Hirviö, Zodiac, Yö museossa ja Men in Black 2. Kaunotar ja Hirviö oli ihana, Zodiac oikein hyvä ja nuo kaksi muuta olemme nähneet monet kerrat.

Tapaninpäivään kuului päivällinen sisareni kodissa. Hyvässä seurassa kauniissa kodissa syöty ruoka oli herkullista.


Illaksi tyttäreni ystävä tuli meille katsomaan True Bloodia (ykköskauden kolme viimeistä jaksoa).

Hyvä joulu, oli paljon mukavampaa kuin olin kuvitellut.

19. joulukuuta 2010

Joulu on tulossa, eikä meillä ole kuusta

Joulu on tulossa, eikä meillä ole kuusta!”, huokaistaan muumien joulusta kertovassa tv-sarjan jaksossa. Muumeista poiketen minulla on kuusi (muovinen). Muuten olen muumien tavoin pihalla tästä joulusta.

Joulu on minulle perheen ja suvun juhla. Tänä vuonna tällainen yhteisöllinen joulu ei näytä toteutuvan. Suunnittelin sisareni kanssa hienon jouluaaton ja seuraavalla minuutilla jouduimme sen perumaan muiden ihmisten suunnitelmien vuoksi.

Ehkä vietän jouluaaton ja koko joulun kahdestaan tyttären kanssa omassa kodissa. Niin teimme muutama vuosi sitten. Kotimme oli kaunis, söimme herkullisesti ja yritimme kovasti olla joulumielellä. Silti joulun juhla keskenämme tuntui puutteelliselta. Kaipasin kovasti vanhempiani ja sisariani perheineen, koska vain yhdessä heidän kanssaan joulu tuntuu joululta ja juhlalta.

Joulun vietto vanhempien luona Alavudella maksaa matkakustannusten vuoksi niin paljon, että se ei ole mahdollinen toteuttaa. Siellä olisimme nelistään - vanhempani, tyttäreni ja minä – ja se on aika yksinäistä.

Taloudellinen tilanteeni on saanut minut pohtimaan, että en tänä vuonna antaisi lahjoja lainkaan. Puhuin tästä sisareni kanssa ja hän ehdotti lahjatonta joulua. Ja heti aloimme pohtia, keille ainakin pitää olla lahja. Lahjaton joulu kuulostaa yhtä lohduttomalta kuin yksinäinen joulu. Lahjoja on kiva saada. Huikeampaa on silti löytää juuri oikea lahja toiselle ihmiselle.

Aloin tarkastella kirja-, cd- ja dvd-hyllyjäni, jos vaikka niistä löytyisi jotain joululahjaksi sopivaa. Löysin yhden kirjan, joka saattaisi ilahduttaa erästä tiettyä lahjansaajaa. Kierrätyslahjoja varten minun täytynee tutkia myös kotini komerot ja kaapit.

Jouluaattoon on viisi päivää ja lahjottavia minulla on viitisentoista ihmistä. Tyttären joululahjan olen hankkinut jo kuukausi sitten – edes yksi asia on kunnossa. Viisi lahjaa per päivä on aika kova suoritus. Jos en siinä onnistu ja joku rakkaani jää lahjaa vaille, toivon itseni ja lahjattomaksi jääneen jouluviettäjän ymmärtävän, että joulu on rakkauden ja antamisen juhla. Anteeksiantamisen.

8. joulukuuta 2010

Valon voima

Pimeä jatkaa nousemistaan vielä joulukuun 22. päivään asti. Laitoin itsenäisyyspäivänä jouluvalot, ne jotka olivat ehjät, paikoilleen. Valoisuuden määrään se ei tuntunut vaikuttaneen, pimeys näytti entistä pimeämmältä.

Hämärän ja pimeyden välissä paistoi tänään aurinko. Lyhyen ajan, kirkkaasti. Sitten pilvet valtasivat taas taivaan. Horisontissa aurinko liekehti vielä jonkin aikaa muistuttaen valon voimasta.


7. joulukuuta 2010

Lumipallolla päähän

Olen kuumeessa, enkä oikein jaksa hillitä itseäni.

Kauppareissulla pojat, noin 15-vuotiaat, heittelivät minua lumipalloilla ja pari lumipalloa osui. Suutuin. Kirosin heille ja haukuin heidät tavalla, joka nolottaa myös minua. Tapasin pojat uudestaan kotimatkalla ja he tunnistivat minut. Sanaillessamme haukuin heidät pelkureiksi ja taisin sanoa muitakin valittuja sanoja.

Hölmöä. Typerää. Nyt en jaksa kuitenkaan ajatella, mikä olisi ollut viisaan aikuisen käyttäytymistä siinä tilanteessa. Jotenkin tuntuu, ettei vaikeneminenkaan olisi ollut sitä.

Saa nähdä, onko lumi tullut jäädäkseen. Noin vuosi sitten ostin itselleni hyvät talvikengät. Olin kävellyt lämpimät pitkävartiset saappaat kelvottomiksi enkä oikeastaan enää halunnut saappaita. Eikä vuosi sitten ollut myynnissä kivannäköisiä matalakorkoisia, kävelemiseen tarkoitettuja talvikenkiä.

Ihastuin ensisovittamisella Riekerin mataliin nilkkureihin. Korko oli sopiva, pohja vaikutti pitävältä myös jääkelillä ja varsi oli matalin näkemäni. Uskoin pärjääväni Helsingin vähälumisessa talvessa niillä.

Tuli ennätystalvi.

Minulla on edelleen vain nämä yhdet talvikengät. Helsingissä on nyt enemmän lunta kuin koskaan tähän aikaan vuodesta.

Olisi varmaan aika hankkia uudet talvikengät. Mutta ensin parannan flunssan ja kuumeen pois, pysyn kotona. Lienee turvallisinta minulle ja muille.

5. joulukuuta 2010

Boris Akunin

Hitaasti, kirja vuodessa vauhdilla, olen tutustunut Boris Akuninin 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun sijoittuviin dekkareihin. Hitautta voi selittää halulla pitkittää nautintoa tai vaikka sillä, että Erast Fandorinista kertovia dekkareita on suomennettu vain viisi ensimmäistä. Kaikkiaan niitä on ilmestynyt kolmetoista. Suomennetuista minulla on vielä lukematta Turkkilainen gambiitti, joka ilmestyi vuonna 2002. Ja eiköhän se kohta ilmesty jostain luettavakseni.

Viime yönä luin loppuun Akilleen kuoleman. Olin yrittänyt pitkittää eroa Erast Fandorinista lukemalla kirjaa vain iltaisin, ennen nukahtamista. Lopulta annoin periksi ja annoin kirjan viedä mennessään. Akilleen kuolema, kuten muutkin lukemani Akuninin teokset, oli yllättävä, hämmentävä ja humoristinen. Jännitin ja pelkäsin Fandorinin hengen puolesta. Kiinnyin palkkamurhaajaan ja jäin miettimään kokotti Wandan kohtaloa.

Erast Fandorin on venäläinen, mutta rikoksien selvittäminen vie hänet mm. Englantiin, Japaniin, laivamatkalle ja eri puolille laajaa Venäjää. Venäläisyyden kuvauksissa saavat osansa niin suuriruhtinaat, byrokratia, kansanjoukot kuin rikollisten asuttamat hökkelikylät. Kirjailijan Japani-tuntemusta edustavat kirjoissa japanilainen miespalvelija Masa, japanilaiset taistelutavat ja –aseet, ninjat ja japaninkieli.

Boris Akuninin teokset ovat matka menneisyyteen, toiseen aikaan ja maailmaan. Nautin syvästi niiden lukemisesta juuri sen takia, että ne poikkeavat tästä ajasta, omasta elämästäni ja kokemusmaailmastani. Nautin siitä, että joudun pinnistelemään niitä lukiessani, luodessani mielikuvia henkilöistä, tapahtumista ja paikoista. Nautin siitä, että kirjat jäävät pyörimään päässäni pitkään ja siitä, että yhtäkkiä mieleeni palautuu jokin lukemani yksityiskohta tai loistava käänne tarinassa. Hyviä kirjoja siis, suosittelen!

Nämä kirjat on suomennettu Boris Akuninin Erast Fandorinin tutkimuksia –sarjasta:
Asaselin salaliitto. Suomentanut Anton Nikkilä. WSOY, 2001.
Turkkilainen gambiitti. Suomentanut Kari Klemelä. WSOY, 2002.
Leviatanin purjehdus. Suomentanut Anton Nikkilä. WSOY, 2002.
Akilleen kuolema. Suomentanut Kari Klemelä. WSOY, 2003.
Patasotilas. Suomentanut Anton Nikkilä. WSOY, 2003.

4. joulukuuta 2010

Kirjoja satamäärin

Ofelian blogissa oli kaksi sadan kirjan listaa. Kyseessä on haaste, jossa lihavoiden merkitään ne kirjat, jotka on lukenut. Ensimmäinen lista kulkee BBC:n tekemänä listana. Joskus Facebookissa oli myös BBC.n 100 kirjan lista, mutta sen sisältö poikkesi hieman. Toinen lista kulkee nimellä ”Keskisuomalaisen 100 kirjaa, jotka tulee lukea ennen kuolemaa”.

Tässä oma tulokseni, ensin BBC:n lista:

1. Pride and Prejudice – Jane Austen
2. The Lord of the Rings – JRR Tolkien
3. Jane Eyre – Charlotte Bronte
4. Harry Potter series – JK Rowling
5. To Kill a Mockingbird – Harper Lee
6. The Bible
7. Wuthering Heights – Emily Bronte
8. Nineteen Eighty Four – George Orwell
9. His Dark Materials – Philip Pullman
10. Great Expectations – Charles Dickens
11. Little Women – Louisa May Alcott
12. Tess of the D'Urbervilles – Thomas Hardy
13. Catch 22 – Joseph Heller
14. Complete Works of Shakespeare
15. Rebecca – Daphne Du Maurier
16. The Hobbit – JRR Tolkie
17. Birdsong – Sebastian Faulks
18. Catcher in the Rye – JD Salinger
19. The Time Travellers Wife – Audrey Niffenegger
20. Middlemarch – George Eliot
21. Gone With The Wind – Margaret Mitchell
22. The Great Gatsby – F Scott Fitzgerald
23. Bleak House – Charles Dickens
24. War and Peace – Leo Tolstoy
25. The Hitch Hiker’s Guide to the Galaxy – Douglas Adams

26. Brideshead Revisited – Evelyn Waugh
27. Crime and Punishment – Fyodor Dostoyevsky
28. Grapes of Wrath – John Steinbeck
29. Alice in Wonderland – Lewis Carroll
30. The Wind in the Willows – Kenneth Grahame
31. Anna Karenina – Leo Tolstoy
32. David Copperfield – Charles Dickens
33. Chronicles of Narnia – CS Lewis
34. Emma – Jane Austen
35. Persuasion – Jane Austen
36. The Lion, The Witch and The Wardrobe – CS Lewis
37. The Kite Runner – Khaled Hosseini
38. Captain Corelli’s Mandolin – Louis De Berniere
39. Memoirs of a Geisha – William Golden
40. Winnie the Pooh – AA Milne
41. Animal Farm – George Orwell
42. The Da Vinci Code – Dan Brown
43. One Hundred Years of Solitude – Gabriel Garcia Marquez
44. A Prayer for Owen Meaney – John Irving
45. The Woman in White – Wilkie Collins
46. Anne of Green Gables – LM Montgomery
47. Far from the Madding Crowd – Thomas Hardy
48. The Handmaids Tale – Margaret Atwood
49. Lord of the Flies – William Golding
50. Atonement – Ian McEwan
51. Life of Pi – Yann Martell
52. Dune – Frank Herbert
53. Cold Comfort Farm – Stella Gibbons
54. Sense and Sensibility – Jane Austen
55. A Suitable Boy – Vikram Seth
56. The Shadow of the Wind – Carlos Ruiz Zafon
57. A Tale Of Two Cities – Charles Dickens
58. Brave New World – Aldous Huxley
59. The Curious Incident of the Dog in the Night-time – Mark Haddon
60. Love in the time of Cholera – Gabriel Garcia Marquez
61. Of Mice and Men – John Steinbeck
62. Lolita – Vladimir Nabokov
63. The Secret History – Donna Tartt
64. The Lovely Bones – Alice Sebold
65. Count of Monte Cristo – Alexandre Dumas
66. On the Road – Jack Kerouac
67. Jude the Obscure – Thomas Hardy
68. Bridget Jones’s Diary – Helen Fielding
69. Midnight’s Children – Salman Rushdie
70. Moby Dick – Herman Melville
71. Oliver Twist – Charles Dickens
72. Dracula – Bram Stoker
73. The Secret Garden – Frances Hodgson Burnett
74. Notes from a Small Island – Bill Bryson
75. Ulysses – James Joyce
76. The Bell Jar – Sylvia Plath
77. Swallows and Amazons – Arthur Ransome
78. Germinal – Emile Zola
79. Vanity Fair – William Makepeace Thackeray
80. Possession – AS Byatt
81. A Christmas Carol – Charles Dickens
82. Cloud Atlas – David Mitchell
83. The Colour Purple – Alice Walker
84. The Remains of the Day – Kazuo Ishiguro
85. Madame Bovary – Gustave Flaubert
86. A Fine Balance – Rohinton Mistry
87. Charlotte's Web – EB White
88. The Five People You Meet In Heaven – Mitch Albom
89. Adventures of Sherlock Holmes – Sir Arthur Conan Doyle
90. The Faraway Tree collection – Enid Blyton
91. Heart of Darkness – Joseph Conrad
92. The Little Prince – Antoine de Saint Exupery
93. The Wasp Factory – Iain Banks
94. Watership Down – Richard Adams
95. A Confederacy of Dunces – John Kennedy Toole
96. A Town Like Alice – Nevil Shute
97. The Three Musketeers – Alexandre Dumas
98. Hamlet – William Shakespeare
99. Charlie & the Chocolate Factory – Roald Dahl
100. Les Miserables – Victor Hugo

Jos laskin oikein, olen lukenut 46 kirjaa. Keskimääräinen tulos on kuulemma 6 kirjaa, mutta en tiedä, miten siihen tulokseen on päästy.

”Keskisuomalaisen 100 kirjaa, jotka tulee lukea ennen kuolemaa”:

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta
3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa
7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja
13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell - Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija
16. Elias Lönnrot - Kalevala
17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo
18. Sofi Oksanen - Puhdistus
19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
21. Richard Bach - Lokki Joonatan
22. Umberto Eco - Ruusun nimi
23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
25. Dan Brown - Da Vinci -koodi
26. Enid Blyton - Viisikko-sarja
27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
30. John Irving - Garpin maailma
31. Louisa May Alcott – Pikku naisia
32. Victor Hugo - Kurjat
33. C.S. Lewis - Narnian tarinat
34. A.A. Milne - Nalle Puh
35. Henri Charriete - Vanki nimeltä Papillon
36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
37. Emily Bronte - Humiseva harju
38. William Golding - Kärpästen herra
39. Juhani Aho - Rautatie
40. Leo Tolstoi - Anna Karenina
41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli
42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa
44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani
45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
46. Isaac Asimov - Säätiö
47. Aapeli - Pikku Pietarin piha
48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha
49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa
50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää
51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
52. Albert Camus - Sivullinen
53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
54. Hergé - Tintti-sarja
55. Miquel Cervantes - Don Quijote
56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi
59. Herman Hesse - Lasihelmipeli
60. Günther Grass - Peltirumpu
61. Jostein Gaarder - Sofian maailma
62. Leon Uris - Exodus
63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
64. Ilmari Kianto - Punainen viiva
65. Franz Kafka - Oikeusjuttu
66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa
68. John Steinbeck - Eedenistä itään
69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
74. Giovanni Boccaccio - Decamerone
75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys
77. Homeros - Odysseia
78. Peter Hoeg - Lumen taju
79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
80. William Shakespeare - Hamlet
81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia
83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
85. Raymond Chandler - Syvä uni
86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
87. Deborah Spungen - Nancy
88. Stephen King - Hohto
89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu
95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
97. Veijo Meri - Manillaköysi
98. Maria Jotuni - Huojuva talo
99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
100. Jan Guillou – Pahuus

Jos laskin oikein, olen lukenut 61 kirjaa. Kuolenko sitten, kun olen lukenut kaikki 100 kirjaa? Ehkä noudatan vanhaa viisautta, jonka mukaan kuolema tulee, kun talo on valmis. En siis ole perfektionisti, tyydyn alle sataan, ja elän vielä pitkään.

Ofelia oli laatinut myös lisähaasteen. 3 listan kirjaa, jotka ovat tehneet suurimman vaikutuksen, 3 listan kirjaa, jotka lemppaisi siltä, 3 kirjaa, joiden tulisi olla listalla sekä 3 listan kirjaa, joita ei ole lukenut, mutta jotka kiinnostavat.

3 listan kirjaa, jotka ovat tehneet suurimman vaikutuksen:
Kuin surmaisi satakielen – Harper Lee. Sain kirjan joululahjaksi ollessani 10-vuotias. Kuvaus lapsuudesta, rasismista, mielikuvituksesta ja oikeudesta.
Odysseia – Homeros. Saarikosken käännöksenä risaiseksi luettu.
Grimmin sadut I-III. Olin lapsena satujen suurkuluttaja.

3 kirjaa, jotka lemppaisin listalta:
Da Vinci koodi – Dan Brown. Luettuani kirjan en edes muistanut päähenkilöiden nimiä.
The Faraway Tree collection – Enid Blyton. Miksi ihmeessä BBC:n listalla on Enid Blytonilta tämä eikä Viisikko-sarja, Seikkailu-sarja tai Salaisuus-sarja?
Tess of the D'Urbervilles – Thomas Hardy. Inhoan tätä sekä kirjana että elokuvana.

3 kirjaa, joiden pitäisi olla listalla:
Oli niin vaikea tehtävä, että päädyin kirjoihin, jotka luin lapsena ja nuorena monen monta kertaa. Ja aikuisena silloin tällöin.
J. M. Barrie - Peter Pan
Edgar Rice Burroughs - Mars-sarjan kolme ensimmäistä, vähintään.
Astrid Lindgren – Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä.

3 listan kirjaa, joita en ole lukenut ja jotka kiinnostavat minua eniten:
Complete Works of Shakespeare. On hyllyssä odottamassa. Näytelmistä olen suurimman osan lukenut ja niistä suuresti nauttinut. Sonetteja en ole lukenut.
Täällä Pohjantähden alla – Väinö Linna.
Ruusun nimi - Umberto Eco. Tämä vain on jostain syystä jäänyt aina lukematta, vaikka uskon nauttivani kirjasta suuresti.

Kaikille blogin lukijoille haasteeksi esitetty.

2. joulukuuta 2010

Suomi on mitätön maa

Suomi on mitätön maa.

Niin mitätön, että Painonvartijat (WeightWatchers) lopetti toimintansa Suomessa kesäkuussa 2010. Työsarkaa Painonvartijoilla olisi ollut. Terveyskirjaston mukaan suomalaisista aikuisista miehistä normaalipainon ylittää kaksi kolmasosaa ja naisista yli puolet.

Painonvartijoiden lähtöä Suomesta perusteltiin taloudellisilla syillä, ei ollut riittävästi ihmisiä, jotka olivat valmiita maksamaan laihduttamisestaan. Painonvartijat jätti kuitenkin tyhjiön laihdutusmarkkinoille ja alalle on tullut runsaasti uusia yrittäjiä. Vaikka kilpailu asiakkaista on kova, asiakashinnat ovat korkeammat kuin Painonvartijoilla oli.

Tänään julkaistun uutisen mukaan lieväkin ylipaino saattaa aiheuttaa ennenaikaisen kuoleman.

Suomi on niin mitätön maa, että amerikkalainen Sandrew Metronome on ilmoittanut lopettavansa Warner Brosin elokuvien levittämisen Suomessa maaliskuussa 2011. Myöskään muissa Pohjoismaissa ei Sandrew Metronomen levittämänä Warner Brosin elokuvia sen jälkeen enää nähdä.

Toivottavasti joku muu elokuvien levitysfirma ryhtyy levittämään Warner Brosin leffoja. Olisi erittäin ikävää, jos esim. Harry Potter ja Kuoleman varjelukset, osa 2 jäisi kokonaan näkemättä ensin elokuvateatterissa ja sitten dvd:nä.

En ole lukenut maabrändivaltuuskunnan raporttia Tehtävä Suomelle. Tehtävien antaminen kaikille suomalaisille ja erikseen erilaisille ryhmille, kuten opettajille, pomoille ja vanhemmille, on ideana oivaltava, nerokas. Ehkä suomalaisten itsetuntoa saadaan siten nostettua. En tiedä, olisiko paremmasta maabrändistä ollut apua silloin, kun Painonvartijat lopetti Suomessa tai silloin kun Sandrew Metronome teki ratkaisunsa. Voi olla.