12. lokakuuta 2011

- 11:11

Periaatteeni on, että en istu työpaikalla vain keräämässä työaikasaldoja. Jos minua väsyttää, ahdistaa tai en pysty keskittymään, lähden töistä pois. Liukuman ja työtehtävien puitteissa tietenkin. Tällä periaatteella olen onnistunut keräämään huomattavan määrän miinustunteja työaikasaldooni.

Tänään tilanne oli toinen. Keskityin työhöni intensiivisesti. Keskittyessäni en huomaa ajankulua, niinpä yhtäkkiä huomasin tehneeni minun mittapuullani pitkän päivän. Töistä lähtiessäni työaikasaldoni oli -11:11. Monta tällaista päivää kiitos ja pääsisin joskus peräti nollatilanteeseen.

Kuvassa vuodelta 1988 Päivi keskittyy.

Ei kommentteja: