Jäin muistilistan suosituksen mukaisesti lomalle viikkoa ennen joulua. Se oli hyvä ratkaisu. Jouluvalmistelut eivät tuntuneet liian raskailta, koska oli aikaa niiden totetuttamiseen. Toisaalta viikossa ei ehtinyt tuudittautua ajatukseen huomisesta, jolloin teen sitä ja tätä ja tuota ja saan kaiken valmiiksi. Jouluvalmisteluissakin lienee parasta elää nyt-hetkeä.
Uutta pölynimuria en ostanut. Olen tottunut imuriin, jonka varren teleskooppiominaisuus on rikki ja jota käytän selkä köyrysssä. Onneksi imuroin harvoin.
Joulun ruokalistassa oli vain yksi sama ruokalaji kuin viime jouluna: täytetyt paprikat. Tänä vuonna maustoin ne hyvin kevyesti, sillä viime vuonna mausteita oli liikaa. Lopputuloksena olikin sitten hieman mauttomat täytetyt paprikat.
Ilmeisesti laitan ruokaa liian harvoin. Broileria vegetaristille tarjotaan perunan, ei riisin kanssa. Peruna-porkkanakasvispihveihin kannattaa laittaa mausteet ennen kuin pihvejä alkaa paistaa. Kolmesta leipomastani tiikerikakuista yksikään ei ollut täydellinen. Ensimmäinen oli liian makea, toinen oli tylsä ja kolmas paloi vuokaan.
Ehkä mun pitäisi useammin laittaa ruokaa ja leipoa, jotta jouluna saisimme hyvää ruokaa. Tai sitten voisin ostaa kaiken valmiina.
 |
| Tätä myös ensi jouluna! |
Suklaata olimme varanneet taas liikaa. Olisin pärjännyt ilman Wiener nougattia oikein hyvin. Brunbergin tryffelit olivat hyviä, niitä voisi olla myös ensi jouluna, sillä niitä voi syömällä syödä.
Joulukortit lähetän myös ensi jouluna. Lahjoja annan ja haluan niitä myös saada. Joulukortein ja lahjoin haluan kertoa toiselle ihmiselle, että olet tärkeä ja rakas. Parasta joulussa on yhdessä perheen ja suvun kanssa vietetty aika. Jouluaaton saimme viettää sisaren perheen kanssa. Kolme sukupolvea viettämässä yhdessä joulua, niinhän sen pitää ollakin.
Mutta toisaalta - voisihan sitä viettää ensi joulun vaikka Tokiossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti