Töistä kotiin kävellessäni kävelen osan matkasta Baanaa pitkin. Matka kotiin kestää huomattavasti kauemmin kuin töihin kävely. Kävelen rauhallisesti musiikkia kuunnelleen, yllätyksiä ja kauneutta tähyillen. Tänään yllätyin siitä, että entinen ratakuilu Baana tarjoaa myös viherterapiaa.
Eikä vielä ole edes toukokuu.
Vältin Baanaa miltei kolme vuotta, sillä mielikuvieni mukaan se on synkkä ja kapea kiven ja kallion välissä oleva kuilu. Kuvakin sen todistaa!
Baana 14.6.2012 |
Onneksi annoin Baanalle mahdollisuuden tänä keväänä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti