5. toukokuuta 2010

Etsin ihmistä

Minä löydyn netistä googlettamalla. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan meitä Päivejä on paljon, 36 115. Luvussa ovat myös kuolleet Päivit. Väestörekisterikeskus voisi parantaa palveluaan siten, että kertoisi lisäksi elävien Päivien määrän. Sama sukunimi on 1470 naisella. Muutamalla Päivillä on sama sukunimi kuin minulla.

Googlen hakutuloksessa olen ensimmäisen kymmenen joukossa. Jos minua ei tunne, on vaikeaa tietää, mikä hakutuloksen viite liittyy juuri minuun.

Kuukauden verran olen etsinyt googlettamalla ihmistä, josta tiedän nimen. Tiedän myös hänen ikänsä, asuinpaikkansa ja ammattinsa. Olen nähnyt hänestä valokuvan. Mikään näistä tiedoista ei ole auttanut. Juuri sitä ihmistä en ole löytänyt.

Uskoni Googleen on vahva, sillä olen alkanut epäillä, että etsimäni ihminen on antanut väärän nimen. Olemassa hän on, hyvin vahvasti. Englannissa.

Kaksi kysymystä nousee väkisin pintaan:

1) täytyykö jokaisen löytyä googlettamalla?
2) miksi joku antaisi väärät tiedot itsestään jatkuvasta yhteydenpidosta huolimatta?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on ehdoton EI. Lisäkysymys on: missä vaiheessa elämää, minkä ikäisenä, mitä tekevänä ihminen todennäköisesti löytyy? Mikä on se asia, jonka vuoksi ihminen löytyy googlettamalla?

Nykyään monet ihmiset löytyvät netistä Facebookin takia. Ne ihmiset, jotka ovat sallineet käyttäjätilin yksityisyysasetuksissa profiilinsa löytymisen hakukoneissa, löytyvät helposti. Profiilin avulla pystyy useimmiten päättelemään, onko kyseessä etsitty ihminen.

Muut ihmiset saattavat löytyä työnsä ja/tai harrastustensa kautta. Myös erilaisten palkkioiden, stipendien ja julkisten tunnustusten saaminen auttaa löytymään netistä.

Todennäköisesti kovin nuoret eivät löydy googlettamalla. En myöskään usko, että kovin moni tavallisen työuran tehnyt eläkeläinen löytyy googlettamalla netistä. Tosin osallistuminen luokkakokouksiin auttaa.

Antamiensa tietojen mukaan etsimäni ihminen pitäisi löytyä.

Vastausta toiseen kysymykseen en tiedä. Kyse ei ole uudesta tuttavuudesta. Ei edes minun tuttavastani. Hyvin läheisen ihmisen tuttava hän on ja siksi haluaisin hänet löytää.

4 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Minua ei löydä googlettamalla. Se on oikeastaan vähän hassua, kun niinkin paljon netissä touhuan. Mutta minä pelaankin melkein joka paikassa tällä yhdellä ja samalla nimimerkillä, jonka kyllä löytää googlettamalla... vähän joka puolelta.
Facebookissa olen omalla nimellä, mutta siellä olen (uskoisin) niin piilossa, että hakemalla ei löydä.

Olen oikeastaan ihan tyytyväinen, ettei minua oikealla nimelläni löydä.

Päiväkävelyllä kirjoitti...

Hyvä nettinimi löytyy varmasti. Minulla oli pitkään käytössä oikein hyvä nettinimi, niin hyvä, että löydyin googlettamalla mielestäni liaan helposti. Aloin käyttää nimeäni Päivi, sillä pidin sitä sopivan yleisenä nettinimeksi.

Ehkä etsimäni ihmisen nimi on niin yleinen, että en tuntomerkkienkään kanssa häntä löydä.

Millan kirjoitti...

Minun toinen nimeni on Päivi. Etu- ja sukunimi ovat niin yleisiä, että googlettamalla saman nimisiä löytyy niin paljon, etten varmasti erotu joukosta. Ennen niin tavallinen nimi harmitti. Nykyään se tuntuu jo edulta, koska aivan kaiken tiedon itsestäni en toivo nettiin päätyvän :)

Päiväkävelyllä kirjoitti...

Milla, olen oikein tyytyväinen Päivi-nimen yleisyyteen, sillä se antaa jonkilaisen suojan ja yksityisyyden.

Etsimälläni ihmisellä on hyvin yleinen nimi. Facebookissa on noin 250 ihmistä sillä nimellä. Minun kanssani saman nimisiä siellä on 7 ja päälle tulevat vielä piilotetut profiilit, jotka eivät tule haussa vastaan.
Alistun siihen, että etsimääni ihmistä ei löydy netistä.