27. kesäkuuta 2015

Michael Crichtonin Herrasmiesryöstäjä

Michael Crichtonin Herrasmiesryöstäjä (The Great Train Robbery) vuodelta 1975 on merkillinen kirja. Periaatteessa se kertoo dokumentinomaisesti vuonna 1855 tapahtuneesa junaryöstöstä. Elettiin Krimin sodan aikaa ja junassa kuljetettiin Krimillä olevien sotilaiden palkkarahat - kultaharkkoina.

Itse ryöstön kuvaus on lyhyt, sillä kirja keskittyy edeltäviin, hyvin huolellisiin valmisteluihin. Rikoksen aivot, herrasmies Edward Pierce saa kuitenkin todeta, että hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty. Yllättävät takapakit sotkevat ja muuttavat suunnitelmia jopa ryöstöpäivänä. Nopeat ratkaisut ja kyky improvisoida tuottavat kuitenkin tuloksen: kultaharkot saadaan ryöstetyksi.


Tarina jatkuu vielä ryöstön jälkeen, mutta enpä kerro kaikkia.

Tarinan lisäksi kirjassa on runsaasti (melkein enmmän kuin itse tarinaa) viktoriaanisen englannin kuvausta. Crichtonin tavoitteena on saada lukija ymmärtämään aikakauden tapoja, ajattelua ja maailmankuvaa. Uskon, että Crichtonin antama kuva naisen asemasta, koiratappeluista, kaksinaismoraalista, tekopyhyydestä, prostituutiosta, rikollisuudesta, vankiloista ja oikeuslaitoksesta vastaa nykyisinkin tutkimuksen antamaa kuvaa viktriaanisesta englannista.

Minua nämä historialliset kuvaukset kiinnostivat enemmän kuin itse tarina, varsinkin kun tarinan lopputulokseen viitataan alusta lähtien. Onneksi Crichon oli malttanut jättää yhden yllätyksen kirjan loppuun.

Michael Crichton on ohjannut samannimisen elokuvan, jossa hän on ollut myös käsikirjoittajana ja joka pohjautuu tähän kirjaan.

Ai miksikö luin kirjan, vaikka se ei maailman sadanneksi paras ollutkaan? Koska Michael Crichton on kirjoittanut kirjat Dinosauruspuisto ja Kadonnut maailma. Ne ovat huomattavasti Herrasmiesryöstäjää parempia kirjoja kriittisyydessään, absurdiudessaan ja tietenkin, koska niissä on dinosauruksia.


4 kommenttia:

vilhelmiina viuhiina kirjoitti...

Tässä on kiinnostavaa tieto, että palkkarahat kuljetetaan harkkoina. Kulta varmasti säilyttää arvonsa, mutta onko se mahdettu vaihtaa kuitenkin seteleihin, ellei osa harkoista ole ollut joitain unsseja.

Päivi Erkkilä kirjoitti...

Hyvä oivallus, Vilhelmiina Viuhiina, tuo ei ollut tullut mieleeni lainkaan. Eikä kirjassa asiaa muistaakseni pohdita, vaikka Krimin sodan sotilaille ei tietenkään (luullakseni) palkkaa makseta kultaharkkoina.

vilhelmiina viuhiina kirjoitti...

Krimin sota aiheutti ainakin Venäjälle taloudellista epävakautta, joka heijastui Suomen markkaan ...

Sota-aika yleensä johtaa inflaatioon, eli seteliraha menettää arvoaan.

Krimin sodasta muuten en muista paljoakaan historian tunneilla puhutun, paitsi sen vaikutukista Ahvenanmaalle.

Päivi Erkkilä kirjoitti...

Krimin sota taisi olla nolo juttu kaikille osapuolille, ainakin Herrasmiesryöstäjästä niin ymmärsin. Tunnetuin Krimin sotaan liittyvä henkilö taitaa olla Florence Nightingale.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...