31. lokakuuta 2010

Kirjamessuilla

Lauantaina Helsingin kirjamessuilla kävi samoin kuin usein ennenkin: kiersin antikvariaattien osastot tarkkaan ja moneen kertaan. Siellä kuljetin sormiani kirjojen selkiä pitkin, nautin kirjojen tunnusta ihollani ja kyselin kirjatukina toimineiden kivihirviöiden hintoja. Melkoinen urakehitys gargoileilla: Pariisin vartijoista matkamuistoiksi ja kirjatuiksi.


Olen varmaan hyvin vanhanaikainen tai sitten vain hemmetin yksinäinen, mutta ruoka- ja viinipuolella vain käväisin. Maistelin suklaata ja juustoja, viinit jätin muiden juotaviksi. Yksin ei ole kiva juoda. Seuralaiseni, 17-vuotiaan sisarentyttäreni, olin kadottanut jo aikoja sitten eikä hänestä alaikäisenä viiniseuraksi olisi ollutkaan.

Uuden kirjallisuuden osastot, suuret kustantajat, kirjakerhot ja mediat, oikeastaan vain vilkaisin läpi ohi mennessäni. Osallistuin Suomalaisen kirjakaupan Agatha Christie –kisaan, mutta en muista mitä siinä saattoi voittaa.

Messujen tärkein tapahtuma oli heti aamulla, kun Kirjakahvilassa haastateltavan tuolille istahti Pasi Ilmari Jääskeläinen. Ennen haastattelua kävin hakemassa omistuskirjoituksen Harjukaupungin salakäytäviin. ”Oletko sinä se Päivi?” –kysymykseen vastasin vain, että olen. Virtuaalisesti olemme tunteneet jo muutaman vuoden ja tämä oli eka kerta kun tapasimme oikeasti. Ehkä hän on oleskellut salakäytävissä ja minä kirjaston uumenissa ja ehkä juuri siksi tuntui oikein mukavalta nähdä ja tavata toinen kolmiulotteisesti.

Suorastaan harmittelin, etten ollut ottanut mukaani koko hänen tuotantoaan saadakseni niihinkin omistuskirjoituksen. Luonnollisesti olisin aloittanut Portti-lehdestä 4/1999, jossa julkaistiin ”Oi niitä aikoja: elämäni kirjastonhoitajattaren kanssa” ensimmäisen kerran. Novellin voi lukea myöhemmin julkaistusta novellikokoelmasta ”Missä junat kääntyvät” ja sen editoidusta painoksesta ”Taivaalta pudonnut eläintarha”. Suosittelen!

Kirjoja ostin vain antikvariaattipuolelta.
  • Boris Akunin: Akilleen kuolema
  • Agatha Christie: Syyttävä sormi ; Kaikki päättyy kuolemaan ; Kuolleen miehen huvimaja
  • J.K. Rowling: Harry Potter ja kuoleman varjelukset
Akuninin teosten venäläisiin rikosmysteereihin tutustumista suosittelen. Päähenkilö Erast Petrovits Fandorin on hurmaava ja täydellisyydessään lähes Hercule Poirotin veroinen. Viimeisimmän Harry Potterin suomennoksesta päätin aikoinaan, että ostan sen vasta sitten kun sen kohtuullisella hinnalla saan. Mielestäni 8 euroa ei ollut siitä liikaa. Ostamani Agatha Christiet olivat kohtuuhintaisia, mutta näin niitä myynnissä myös noin 30 euron hintaisina.

Korkeista hinnoista ällistyneenä tarkastin muutaman omassa kirjahyllyssäni olevan kirjan hinnan – ja ihmettelin. 35 euroa Besterin Määränpäänä tähdistä, samoin 35 euroa Le Guinin Osattomien planeetasta. Joko käytettyjen kirjojen hinta on ylipäätään noussut vietävästi tai sitten – en tiedä. Kovin harvinaisista kirjoista ei voinut olla kyse, sillä samat kirjat olivat myös muiden antikvariaattien tarjonnassa. Muistaakseni ihmettelin myös vuosi sitten kirjamessujen yhteydessä antikvariaattikirjojen hintoja. Tosin silloin oli kyse huomattavasti alemmista hinnoista.

27. lokakuuta 2010

Ugudibuu!

Kirjameemi oli mukava ja helppo juttu, joka sai tarkastelemaan kirjahyllyäni eri tavoin. Seuraavaksi järjestän kirjahyllyni otsikoiden ja sisällön mukaisesti alkaen Nimillä: Juha, Gabriela, Romeo ja Julia, Momo jne. Olenkin ollut pitkään tyytymätön tylsään aakkosjärjestykseen.

Näin se menee:
Oletko mies vai nainen?
Gabriela

Kuvaile itseäsi.

Kuinka voit?
Vadelmavenepakolainen

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.
Surun ja ilon kaupunki

Mihin haluaisit matkustaa?
Määränpäänä tähdet

Kuvaile parasta ystävääsi.
Samaa sukua

Mikä on lempivärisi?
Punainen erokirja

Millainen sää on nyt?
Avalonin usvat

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Oli synkkä ja syksyinen yö (Sapo 227)

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Maailma mielen mukaan

Mitä elämä sinulle merkitsee?
Laulu tulipunaisesta kukasta

Millainen parisuhteesi on?
Avioliitot vyöhykkeiden välillä

Mitä pelkäät?
Paha saapuu portin taa (aik. Painajainen)

Päivän mietelause?
Ugudibuu

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Tusinoittain halvemmalla

Miten haluaisit kuolla?
Torstai on toivoa täynnä

Mottosi?
Missä junat kääntyvät



26. lokakuuta 2010

Unettomuutta ja lisäkiloja

16 päivää ilman tupakkaa. Oltuani viikon myös ilman unta (en oikein sano kolmen tunnin yöunia nukkumiseksi) otin selvää, mitä tupakoinnin lopettaminen saa aikaiseksi.

Kuulemma 15 lisäkiloa on pieni hinta jostain niin terveellisestä teosta kuin tupakoinnin lopettaminen. Ja voihan sitten joskus laihduttaa ylimääräiset kilot pois. (Tupakointi nopeuttaa aineenvaihduntaa ja siksi mallit tupakoivat.) Hidastuneen aineenvaihdunnan lisäksi kiloja tuo jatkuva syömisentarve. Kuulemma kannattaa etukäteen pohtia, minkälaisin vihanneksin ja hedelmin tähän syömishimoon vastaa. Eläköön rationaalisuus ja loogisuus! Jos joskus tapaatte ne, kertokaa, että voisivat käväistä Päiväkävelyllä.

Tuon lihomisjutun tiesin ennestään. Unettomuudesta en ollut kuullut keneltäkään mitään. Ehkä siihen ei väsymykseltään ole kukaan pystynyt.

Väkisinkin tulee mieleen, mitä hyötyä tästä on. Lihominen ja samanaikainen unenmäärän dramaattinen väheneminen ei ole terveellistä eikä se tunnu hyvältä. Mieleeni nousee epäilys siitä, että tupakointi on valittu terveyden ykkösviholliseksi, koska lihominen on liian monimutkainen ilmiö ja alkoholin terveyshaitoista ei saa puhua.

Ohessa kuva kaikille niille, jotka pitävät tupakointia tyylikkäänä.

18. lokakuuta 2010

Realismia

- Hei, olen lopettanut tupakoinnin!
- Lopettanut? Vai oletko lakossa? Koska poltit viimeksi?
- Lauantaina 9.10. Miksi sanot lopettamistani lakoksi? Vai oletko vain realistisen kyyninen?
- Mähän olen vain realisti. Et sinä kuitenkaan pääse tupakasta eroon, joten järkevintä on puhua lakosta.
- Kuinka kauan sun mielestä pitää olla tupakoimatta, että voi sanoa lopettaneensa sen?

--------------------------------

- Hei, olen lopettanut tupakoinnin!
- Sehän hienoa. Olen kuullut, että se on helvetillistä.
- Puhdasta helvettiä. Tällaisten tuskien ja kipujen (!) jälkeen täytyy olla todella tyhmä, jos joskus aloittaa uudestaan tupakoinnin.
- Kuulemma tupakointi pyörii mielessä jatkuvasti.
- Näen siitä jopa unia. Mutta minä selviän. En halua enää antaa tupakalle valtaa elämästäni.
- Onnea uudelle tupakoimattomalle elämällesi!

-------------------------------

Olen tympääntynyt ja kyllästynyt realismin valepukuun naamioituneeseen kyynisyyteen. Usein epäilen, että ns. realismi on pelokkaiden ihmisten tapa suhtautua elämään. Silloin epäusko, epäilys ja kieltäminen ovat realismia, luottamus, myötätunto ja optimismi ovat naivismia. Kuinka paljon pahaa mieltä tällainen realismi saakaan aikaiseksi!

Voisiko realismia olla myönteinen ja positiivinen suhtautuminen asioihin?

2. lokakuuta 2010

0 % käytettävissä

Tänään on ollut niitä päiviä, jolloin rutiinit ovat poissa. Usein sellainen on tervetullutta vaihtelua. En silti sanoisi kivaksi vaihteluksi läppärin sammumista, koska se ei ilmoituksensa mukaan saa riittävästi virtaa. On se toki verkkovirrassa, joten jossakin on vikaa. Muut sähkölaitteet, jopa samassa pistorasiassa olevat, toimivat moitteettomasti.

Vika lienee läppärissäni. Kesällä siitä putsattiin pölyt pois 80 euron hintaan. Akku lienee niin sanotusti paskana. Se ei ole viikkoihin latautunut ja nyt sitten ilmoittaa, että 0 % käytettävissä ja kehottaa vaihtamaan akun. Mullahan niitä täällä kotona on vain odottamassa tällaista ilmoitusta.

Vai olisiko sittenkin parempi ostaa uusi läppäri?