29. kesäkuuta 2010

Ydinvoimakeskustelu eduskunnassa

Ydinvoimakeskustelua käydään parhaillaan eduskunnassa ja sitä jatketaan keskiviikkona 30.6. klo 12 alkavassa täysistunnossa.
Äänestykset torstaina 1.7. klo 10 pidättävässä täysistunnossa.

Istuntoja voi seurata verkossa.

Ota selvää, mistä on kyse:
M 2/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

28. kesäkuuta 2010

Diivaa tapaamassa

Kumman tyhjältä kesäkoti tuntuu ilman Osku-kissaa. Haen sitä katseellani ja olen näkevinäni siitä vilauksen sohvalla, tuolilla, sängyllä ja keittiön pöydällä. Mutta ei ole Osku sulostuttamassa elämäämme kehräämisellään ja turkkinsa pehmoisuudellaan.

Käymme usein katsomassa Oskua sen kesäkodissa. Kunnon diivan tavoin monen tunnin odottelun jälkeen Osku piipahtaa seurassamme muutaman minuutin. Silloin se kehrää äänekkäästi tyttäreni sylissä. Minun syliini se ei ehdikään, on jo kiire. Juoksemaan, makailemaan pensaan alla, väijymään kaikkea pientä liikkuvaa, olemaan harakoiden kiusattavana ja metsästämään!

Eilen saapuessamme Osku oli juuri lähdössä retkilleen. Meidät nähtyään se pysähtyi, epäröi ja tuli luoksemme. Muisti vielä keitä olemme. Innokkaana kaivoin kameran esille, nyt otetaan Oskusta kesäkuvat.

Kuvista tuli oudon valoisia. Tyttäreni ihmetteli, mitä säätöjä olin kameraan laittanut. Minä vannoin, etten ole sattunut mihinkään. Lopulta ilmeni, että olin onnistunut kiinnittämään objektiivin vaillinaisesti. Kyllä se pysyi kameranrungossa kiinni, mutta valo pilkisti välistä.


Onneksi Osku tuli parin tunnin jälkeen takaisin hellittäväksi ja kuvattavaksi.


27. kesäkuuta 2010

Summertime

Voi olla, että lapsena pidin juhannuksesta. Poltimme kokkoa, paistoimme makkaraa, yleensä järven toisella puolella. Kohtakalliolle matkasimme soutuveneellä. Yllättävän rentoja kuvia on kertynyt näistä lapsuudenjuhannuksista valokuvakansioihin.

Teininä vietin juhannusta Aulavalla. Voisin vannoa, että siellä esiintyi joka juhannus ajan kovin kotimainen bändi Hurriganes. Tsekkasin kerran asian Hurriganesin keikkakalenterista, eikä muistikuvani sen mukaan pitänyt paikkansa. Aion silti pitää muistoni.

Vanhempien ja kodin vetovoima on ollut juhannuksen aikaan suuri. Äitini syntymäpäivän osuminen juhannuksen aikoihin on vaikuttanut tähän suuresti. Opiskeluaikana vietin vain yhden juhannuksen kaupungissa. Joimme niin paljon ja hauskaa oli.

Tämän juhannuksen olen viettänyt Helsingissä. Ei ollut ensimmäinen kerta eikä siksi jääne. Pidän siitä, että kaupungissa minun ei ole pakko viettää juhannusta. Pidän autiommasta kaupungista, joka näyttää puhtaammalta ja raikkaammalta kuin tavallisesti.

Juhannuksen ainut ja oikea biisi on Janis Joplinin esittämä Summertime. Sitä kuuntelimme jo 70-luvulla juhannuksena ja jotenkin se liittyy erityisesti äitiin.

24. kesäkuuta 2010

Man Ray

Kesäkodissani moni asia liittyy Man Rayhin. Kirjahyllyssä on laaja Man Ray -näyttelyn katalogi. Vessan ovessa on pari valokuvaa postikortteina.

Huikein on kuitenkin seinällä oleva juliste.

23. kesäkuuta 2010

Taivaan äärellä


Asun taivaan äärellä. Juuri tuosta, parvekkeelta, alkaa taivas.

Mielessäni kerettiläinen ajatus: onneksi poltan tupakkaa. Muuten en olisi löytänyt taivasta vierestäni. Olen pilvien korkeudella, en nosta katsettani ylös taivaalle. Se on siinä, äärellä. Kauniina ja muuttuvana.

21. kesäkuuta 2010

Hyvän mielen reitti

Kahden viikon loma takana, samoin ensimmäinen työpäivä. Kaoottiset tunnelmat toivottavasti hellittävät otettaan ja jos mahdollista, osaan mennä kokouksiin silloin, kun ne pidetään.

Työmatkan taitan kävellen, paitsi sateella. Reitti kesäkodistani työpaikalle kulkee merenrantaa pitkin ja puiston kautta.


Vasta viimeinen puolisen kilsaa on tavanomaisempaa kaupunkikatumaisemaa. Silmäni lepäävät siinäkin, mutta meri villitsee ajatukseni ja puisto rauhoittaa ne.

20. kesäkuuta 2010

Soitto siskolle auttaa

Käytännöllisyydestä minua ei ole koskaan moitittu/kiitetty. Kuuntelen ihaillen käytännöllisiä ihmisiä: noinko yksinkertaisia asiat ovat. Miksi minä en saa arkea sujumaan yhtä helposti? Etenkin toimimattomat koneet saavat minut hämilleni.

Läppärini ei toimi vieläkään, nyt olen tyttären koneella. Se onneksi toimii. En saanut kuvia ladattua kamerasta tietokoneelle, koska koneeni ei enää tunnistanut kännykkääni. Nettitikkua en saanut toimimaan.

Kesäkodissani ei ole pyykkikonetta, joten käytän pesutupaa. Opiskeluaikoina, ja siitä on aikaa, käytin viimeksi pesutupaa. Ei luulisi olevan vaikeaa, eihän?

Tänään pesin pyykkiä toisen kerran. Ensimmäinen kerta sujui muuten hyvin, mutta laitoin pesujauheen väärään paikkaan. Tänään kaikki oli kaoottista. Latasin kaikki pyykit kahteen koneeseen ja tein kaiken niin kuin pitikin.Mitään ei tapahtunut. Väänsin kaikkia muita paitsi virtavipua uudestaan kiinn ja auki. Avasin pesukoneiden luukut, jos siitä vaikka olisi apua.

Lopulta soitin sisarelleni, mutta hänellä oli vastaaja päällä. Sopersin vastaajaan jotain hyvin epäselvää toimimattomista pesukoneista ja lähdin pesutuvasta. Hain kotoa lisää poletteja, helpottaahan raha tai sen vastike elämää. Kumma kyllä, se auttoi. Siis soitto siskolle. Vasta tunnustettuani täyden kyvyttömyyteni pystyin tekemään jotain järkevää.

Kuivausrummun käyttö on yksinkertaista. Siinä en sekoillut, paljoa.

En tiedä, miksi toimimattomat koneet saavat minut hätääntymään. Menen jumiin, lukkoon, enkä ymmärrä enää yhtään mitään.

Useimmiten koneet toimivat, joten avuttomuuden, hämmennyksen ja kyvyttömyyden kokemukset eivät ole jokapäiväisiä. Viime aikoina niitä on ollut aivan liikaa.

18. kesäkuuta 2010

Tyttöjen eliminointi

Kiinassa on maakuntia, joissa syntyy 130 poikaa 100 tyttöä kohden.

Kun kohdussa kasvaakin tyttö, tehdään abortti. Täsmähedelmöityshoidossa voi varmistaa lapsen sukupuolen. Jos lapsen sukupuoli selviää vasta syntymässä, saattaa tyttölasten kuolleisuus olla yllättävän korkea. Näin kertoo viimeisin Kehitys-lehti sivuilla 22-23.

Lehden mukaan kyse ei ole pelkästään köyhyydestä, tietämättömyydestä tai koulutuksen puutteesta – täsmähedelmöityshoito on varakkaan ja koulutetun väestönosan keino oikean sukupuolen takaamiseksi.

Intialaisen sanonnan mukaan tytön kasvatus on kuin kastelisi naapurin puutarhaa. Kulttuureissa, joissa suku jatkuu ainoastaan miessukupuolessa, poikien syntyminen on välttämätöntä. Tytöt eivät hyödytä omaa sukua, siksi heitä ei haluta.

Luin aamulla loppuun Parvekejumalat. Lukekaa tekin Parvekejumalat. Sen jälkeen voimme keskustella mm. siitä, mihin naisasialiikettä tarvitaan. Tai naisen seksuaalisuuden vaarallisuudesta. Tai vapauden puutteesta tai liiasta vapaudesta. Tai uskonnosta.

15. kesäkuuta 2010

10 minuuttia

Tietokoneeni tekee minut hulluksi. Enkä dramatisoi yhtään :)

Runsaan kahden vuoden ikäisen läppärini käynnistyminen kestää useita minuutteja. Sen jälkeen täytyy houkutella vääntynyttä nettitikkua toimimaan. Jos hyvin käy, nettiyhteys aukeaa ja toimii.

Innokkaana aloitan kirjoittamisen, musiikin lataamisen koneelle tai mitä kulloinkin. Ja sitten läppärini sammuu. Olen ehtinyt käyttää konettani noin 10 minuuttia.

Toiveikas ja optimistinen kun olen, käynnistä hetken kuluttua koneeni uudestaan. Mitäpä sitä lomalainen muuta tekisi?

Kesäkotini vakituiselle asujalle, rakkaalle sisarelleni, totesin, että täällä asuessani minun ei tarvitse käydä kirjastossa. Tarkoitin hänen kirjahyllynsä erinomaisen laajaa ja laadukasta kirjakokoelmaa fiktiota ja faktaa.

Tänään katsoin kirjahyllyä tarkemmin ja tajusin, ettei minun tarvitse käydä Kirjasto 10:ssäkään, sillä cd-kokoelmasta löytyy useita levyjä, joita olen viime aikoina kaipaillut: Prince, Sade ja Pelle Miljoona muutaman mainitakseni.

Tässä maistiaisia kirjahyllyn levykokoelmasta, iki-ihana Sade ja Is it a Crime!

14. kesäkuuta 2010

Päiville lämpimästi

Kiireinen aika on ohi, ainakin mitä tulee kylpyhuoneen ja eteisen tyhjentämiseen ja muuttoon. Nyt voin nauttia lomastani!

Ensimmäiseksi luen Anja Snellmanin Parvekejumalat. Antti Majander kehui teosta Hesarissa. Sen innoittamana kävin Suomalaisessa kirjakaupassa kuuntelemassa, kun Olga K. haastatteli kirjailijaa. Innostuin teoksesta lisää ja ostin sen. Sain siihen Anja Snellmanin omistuskirjoituksen ”10.6.2010 Päiville lämpimästi Anjan Snellman” ja ystävällisen, uteliaan katseen kirjailijalta.

Minua kiinnosti Parvekejumalat, koska se on kahden nuoren naisen tarina. Alla-Zahra haluaa eroon suomalaisuudesta ja kääntyy muslimiksi. Anis F. haluaa irrottautua somaliperinteen naisihanteesta. Lukemani noin 40 sivun perusteella Snellman valottaa suomalaisuutta Aniksen ja Alla-Zahran tarinoiden kautta. Osuvasti ja hauskasti.

Lukemisen lisäksi tutustun uuteen kotiini, kotitalooni ja sen ympäristöön. Olen asunut viereisessä kaupunginosassa, mutta näkökulma on nyt toinen. Ikkunoista avautuva näkymä on avara, paljon kattoja, kaupungin huiput ja tornit ja paljon taivasta. Työpaikan näkyminen parvekkeelta katsottaessa tuntuu oudolta. Ei työpaikka saisi tunkeutua kotiin.

Myös kesäkotini on keskustan tuntumassa, toisella puolella vain. Liikun kävellen ja tulen varmasti nauttimaan hieman pitemmästä työmatkasta jalkaisin. Uuden ympäristön yllyttämänä kierrän jalkaisin tämän alueen ja lähiseudut. Ihania, kauniita merenrantoja ja kiinnostavia kapakoita.

Tästä tulee kivaa!

11. kesäkuuta 2010

Kylpyhuoneremontti

Remonttimiehet kävivät tekemässä kylpyhuoneeni esitarkastuksen. Nostivat lattiakaivon kannen ja löysivät sieltä paljon hiuksia. Avasivat vessankannen ja koputtelivat putkia. Ihmettelivät kupruja lattian muovimatossa.

Kysymällä sain tietää, että kylpyhuone pitää tyhjätä pyykinpesukonetta lukuun ottamatta. Tähän olin varautunut. Yllätys oli, että myös eteinen täytyy tyhjätä, jotta he voivat laittaa muovin suojaamaan kotini muita tiloja pölyltä.

Remontin tavoitteena on päästä kosteusvaurioista eroon. Sen siitä saa kun asuu 90-luvun laman aikana rakennetussa talossa. Kaikki työt on tehty halvimmalla mahdollisella tavalla ja elementit ovat mitä sattuu. Lattioiden muovimatot ovat mahdottomia pitää puhtaana ja jopa tuolista jää lattiaan painaumat.

Remontin jälkeen kylpyhuoneeni kiiltelee lattian kaakeleista ja seinien uusista kaakeleista. Saan uuden – metallisen – säilytyskomeron, jonka jalat ovat korkeammat kuin nykyisen puisen. Ovenpielien listat uusitaan. En ole varma, saanko uuden peilikaapin. Uutta vessanpyttyä en saa, sen tiedän.

Remontin valmistuttua pidän kylppäribileet!

9. kesäkuuta 2010

Lomalaisen riemuja

Tämä kesäloman pätkä on aivan toista kuin odotin. Ei rentoa oleilua tai toimettomuutta. Sen sijaan stressiä, ärtymystä ja ”tää on pakko tehdä” –juttuja päivät täynnä.

Maanantaina alkavasta kylpyhuoneremontista en ole saanut muuta tiedotetta kuin että se alkaa. Naapureilta olen kuullut, että kylppärin kaikki kaksi kaappia on tyhjennettävä. Pesukoneen remonttimiehet kuulemma kantavat parvekkeelle.

Jostain syystä kylppärin kaappeihin on kertynyt aikamoinen määrä tavaraa luistimista alkaen. Säilytystilaa asunnossani on melko vähän, joten mielikuvitus on lujilla pohtiessani, mihin kaikki tavarani laitan. Peilikaappi on täynnä erilaisia puhdistumiseen ja kauneudenhoitoon liittyviä purnukoita, muovipulloja ja tuubeja. Niistä suurimman osan heittänen pois, koska ovat melko varasti nähneet parasta ennen päivän aikoja sitten.

Mitään ns. väistötilaa ei kylpyhuoneelle ole esitetty. Naapureilta kuulin, että saunan yhteydessä oleva pesutila ja vessa toimivat hätävarana. Yksi naapureista kertoi, ettei uskalla enää aamuisin juoda kahvia, koska inhoaa vessaan jonottamista.

Olen onnekas, koska voin ja saan muuttaa sisareni asuntoon remontin ajaksi. Muuton suunnittelu on kovasti alkutekijöissään.

Osku-kissa ei tule kanssamme. Se saa viettää riemukkaita hetkiä veljensä Oton kanssa siirtolapuutarhamökissä. Yläkerrassa alkanut kylppäriremontti porauksineen olisi hyvä syy viedä Osku jo nyt pois, mutta emme malta luopua sen seurasta. Ehkä pitäisi, sillä porauksen melu särkee korviani. Mitä se tekeekään herkkäkuuloiselle kissalle?

Melun takia kotona oleminen on lähes sietämätöntä. Kun siihen yhdistää veden tulon yllättävän katkaisemisen, on jäljellä vain yksi ratkaisu. Unohdan tehtävät työt, teen ne vasta illalla. Lähden ulos kaupungille nauttimaan kesäpäivästä.

8. kesäkuuta 2010

Venuksen syntymä

Mitä lomalla tehdään? En minä tiedä, minä teen vain sitä, mikä tuntuu kiinnostavalta.

Useamman tunnin olen viettänyt netissä surffaillen ja etsien uutta yläkuvaa. Delacroixin French Revolution ei tunnu enää ajankohtaiselta. Haluan uusia teemoja elämääni ja haluan sen näkyvän myös blogissani.

Ihastuin (jälleen kerran) Sandro Botticellin kahteen maalaukseen. Venuksen syntymä kuvaa ehdottomasti uuden alkua ja muutosta.


Nautin maalauksen vihreän ja sinisen vivahteista, joita korostavat Venuksen kultaiset hiukset ja nymfin ojentaman viitan korallipuna.

Muutos näkyy myös Botticellin maalauksessa Kevät.


Sisar Wendyn Taidematka –teoksessa sanotaan maalauksesta näin:

”Kevät on allegoria elämästä, kauneudesta ja tietoisuudesta, joita rakkaus yhdistää”.

Nautin maalauksessa sen hyvin erilaisista hahmoista kuvastaen elämän kirjoa ja monipuolisuutta.

Tässä vaiheessa laitan yläkuvaksi Venuksen syntymän, koska sen värimaailma koskettaa minua enemmän.

Sen sijaan Botticellin maalausta Mars ja Venus en laita yläkuvaksi.


Pidän siitä toki. Sen tunnelma on mukavan raukea,  mutta sen tunnelma on pysähtynyt. Tähän aikaan ei pysähtyneisyys sovi.

5. kesäkuuta 2010

Narrin tavoin

Eilen alkoi kesälomani ensimmäinen osuus. Kaksi viikkoa ilman aikatauluja ja aikaista herätystä. Tai vaikka heräisinkin kahdeksan aikaan, voin nukahtaa uudestaan silloin kun huvittaa.

Ihanaa!

Lomani aion käyttäa tarot-korttien narrin tavoin. Ei huolen häivää!

2. kesäkuuta 2010

Kesä vailla kotia

Pitäisi tarkkaan miettiä, mistä asioista valittaa. Murmelielämäni päättyy viimeistään 14.6. klo 8.00. Silloin kodissani alkaa kylpyhuoneremontti.

Alun perin remontin piti alkaa elo-syyskuussa. Sen mukaan olen suunnitellut mm. lomani. Remontti kestää 3-6 viikkoa eikä sen aikana voi käyttää kylpyhuonetta lainkaan. Harmi vain, että kotimme ainut vessa on siellä. Miten kaksi naista voi elää ilman kylpyhuonetta?

Perheemme lähtee evakkoon remontin ajaksi. Todennäköisesti pääsemme nauttimaan sisareni talviasunnosta ja sinne voimme ottaa Osku-kissan mukaan. Kyse on ihanasta pikkukodista miltei Helsingin keskustassa. Uskon silti ikävöiväni remontin aikana monet kerrat omaa kotiani.