Videonauhurini ei ole toiminut pian vuoteen. Nykyään sen ainut tehtävä on näyttää aikaa. Kelloja minulla on riittävästi, mutta jostain syystä tv-pöydän alahyllyllä kököttävän videonauhurin ajannäyttö on ollut merkittävää – tv:tä tai dvd:tä katsottaessa. Ja yöllä kun mitäännäkemättömin silmin yritän ilman silmälaseja nähdä, kuinka paljon saan vielä nukkua.
Monesti olen ajatellut videonauhurista luopumista, pelkkään ajannäyttöön käytettynä se kasvattaa turhaan sähkölaskua. Tänään siirtäessäni kelloja näyttämään tuntia enemmän päätin, että en laita videonauhuria näyttämään kesäaikaa. On aika luopua siitä.
Saman tien tyhjensin videohyllyäni. Mitä teen runsaalla sadalla videonauhalla, joita en pysty katsomaan? Sitä paitsi, dvd:t tarvitsevat lisää hyllytilaa kaiken aikaa. Poistin muutaman nauhan, enempään en pystynyt, mutta sillä sain taas vaihteeksi dvd:t mahtumaan hyllyyn. Musiikkia sisältävistä nauhoista en ainakaan pysty luopumaan. Enkä ostetuista videoista, joita on onneksi vähemmän kuin itsenauhoitettuja videoita.
Työpöydälläni vie edelleen tilaa vuonna 1998 ostettu tietokone (käyttöjärjestelmä Windows 95). Kaapista löytyvät mm. digiboksi (toimii), kreppirauta (toimii) ja suoristinrauta (ei toimi). Vanhaa tietokonetta en ole käynnistänyt monta kertaa sen jälkeen, kun ostin itselleni läppärin. Aluksi siirsin tiedostoja koneelta toiselle, tekstejä ja kuvia. Koska koneet eivät seurustele keskenään, jouduin lähettämään tiedostot sähköpostina itselleni. Tärkeimmät kuvat ja tekstit siirrettyäni en enää jaksanut jatkaa projektia.
Onhan se ruma. Ja vie hemmetisti tilaa. Mitään vikaa siinä ei ole. Muuta kuin se, että siihen ei voi ladata uusia ohjelmia eikä mitään muutakaan. Kirjoittamiseen sitä voi vielä käyttää, mutta miksi niin tekisin. Täysin tarpeeton kone, voisi sanoa.
Talossa, jossa asun, näyttää olevan talontapana viedä jätehuoneeseen kaikki, mitä ei enää tarvitse tai mikä ei enää toimi. Jätehuoneesta olen hakenut huonekaluja (kulmahyllyn, tuoleja, pöydän jne.) ja kirjoja. Luulen, että osittain tällaista kierrätystä varten ihmiset vievät sinne tavaroitaan.
Minä veisin mieluummin tarpeettomat kodinkoneeni ja tavarani sinne, minne ne kuuluisikin viedä. Sähkö- ja elektroniikkaromua voi viedä Helsingissä Sortti-asemille ja Kierrätyskeskuksiin. Kaupungissa kiertää myös keräysauto pari kertaa vuodessa. Niin, veisinhän minä. Mutta vanhan tietokoneen näyttö ja keskusyksikkö ovat minulle liian raskaita. En jaksa niitä kantaa. Eikä minulla ole autoa eikä ajokorttia. Niinpä säilytän näitä tavaroita kotona. Ehkä perustan kotimuseon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti