Gillen kauralastut ovat herkullisia, jos niitä ei ole pakko syödä.
Näin minulle käy aina. Juhlavieraat eivät syö kaikkea tarjolla olevaa ja sitten minä joudun syömään jäljelle jääneet. Vaikka ei maistuisi eikä tekisi mieli eikä olisi nälkä. Syötävä on, sillä muuten ne joutuisi heittämään pilaantuneina pois. Ja se ei käy.
Tämä lapsuudessa päähäni iskostettu toimintamalli on lihottava, aiheuttaa närästystä ja vatsakipua. Joskus vielä pääsen tällaisesta päähänpiintymästä eroon.
Juhlat olivat tyttäreni halloweennaamiaiset, joissa en ollut mukana. Olisin ehkä aloittanut kaiken loppuun syömisen jo silloin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti