4. joulukuuta 2013

Joulukalenteri, osa 4: tonttu

Jotkut kirjat ovar rakkaampia kuin toiset. Suuren tarukirjan olen lukenut lukemattomia (!) kertoja.
Tietokirjana sen artikkelit ovat oivallisia johdantoja mihin asiaan tahansa. Joskus vain selailen kirjaa, sillä kuvituksena on taideteoksia kautta aikojen.

Otteita Suuren tarukirjan artikkelista Joulutonttu

Joulutonttu suoritti esiinmarssinsa Ruotsissa vuonna 1851, jolloin Kilian Zoll piirsi ensimmäisen aitoruotsalaisen tontun sarkapuvussa ja punaisessa myssyssä. Viktor Rydberg, joka runossaan Tonttu (1881) lahjoitti meille määrätyn kuvan tästä hyväntahtoisesta olennosta, tiesi täsmälleen, miltä hän halusi tontun näyttävän ...

Joulutonttu kuvataan suomalaisessa traditiossa pienikokoiseksi, parrakkaaksi, myssypäiseksi, eloisasti liikkuvaksi hahmoksi, joka työskentelee joulupukin alaisuudessa. Joulutontun tehtävänä on joulun edellä salaisesti tarkkailla, missä lapset ovat oleet kilttejä, missä ei.

Suuri tarukirjaa tietää myös, että "joulutontut ovat joulupukin ohellasuomalaisen joulun kuvatuimpia aiheita".

Suuren tarukirjan jouluaukeama. Vasemmalla joulutonttuja, oikealla joulukortteja eri  maista.
Kirja kertoo itsestään näin:

"Tämän kirjan tapahtumat ja hahmot ovat ihmisen mielikuvituksen tuotetta ja ne poikkeavat arkipäivän harmaasta todellisuudesta. Mukaan on otettu niin antiiikin mytologiaa, kalevalaisia sankareita ja keskiajan eeppistä runoutta kuin Raamatun henkilöitä ja uudempiakin vaikuttajia".

Lisäksi mukaan on otettu Shakespearen näytelmien hahmot, kansainvälisiä oopperanimiä ja historian legendaarisia hahmoja. Myyttien aarreaitta, kirja minun mieleeni.

Suuri tarukirja / Alf Henrikson, Disa Törngren, Lars Hansson ; [suom. toimituskunta Jorma O. Tiainen..et al.] ; [suom. Hannu Hiilos, Antti Nuuttila, Kari Nenonen

Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...