Alkumatkan kuljen hitaasti kanavanvartta pitkin ihastellen kaikkea näkemääni. Etelästä paistavan auringon lämmittämissä pensaissa silmut vihertävät ja kanavassa vesi kimmeltää. Jatkan matkaa, välillä pysähtelen, Käännyn katsomaan, miltä taakseni jättämä maisema näyttää. Silloin jopa Itämernkatu näyttää uudelta ja taianomaiselta.
Loppumatkan kävelen kovaa vauhtia, olen käyttänyt liikaa aikaa vain katselemiseen. Töihin saapuessani olen hikinen ja niin hereillä kuin vain voi olla. Keskittyminen päivän töihin voi alkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti