Kampin kauppakeskuksessa jaettiin tänään ruusuja facediilin ystävänpäivän kampanjassa. Aivan sama miksi, olin vain onnellinen, että kerrankin osuin paikalla kun ruusuja jaettiin. Kuljin loppumatkan töihin ruusu kädessäni kuin kuningatar.
Ruusu oli melko nuhjuinen jo aamusta. Kotiin päästyäni vielä enemmän.
Ruusu on silti ruusu, jopa kukkatyynynliinaa vasten.
Hyvää ystävänpäivää!
2 kommenttia:
On aika kummallista, mutta totta, että joskus satunnaisestikin saatu ruusu voi ilahduttaa. Ihan kuin joku meissä olisi kaivannut sitä juuri tänään. Hienoa, että se osui kohdallesi.
Miltä se mahtaisikaan tuntua, jos joskus saisin ruusuja oikeasti? Minua ajatellen ostettuja. Minulle rakkaudella annettuja.
Mitään sellaista ei ole tapahtunut vuosiin. Siksi satunnainen ruusukin ilahduttaa.
Lähetä kommentti