23. heinäkuuta 2010

Ja jos vielä kyselet, kutsun vartijan!

Kävin tyttären kanssa työvoimatoimistossa. Toivottavasti se oli viimeinen kerta, kun hänen tarvitsi siellä asioida. En saanut selville, mitä siellä tehdään, mistä niille ihmisille maksetaan palkkaa. Ainut apu, jonka tyttäreni on sieltä koko aikana saanut, on ollut kehotus hakeutua työharjoitteluun.

Hän teki työtä käskettyä ja oli kaksi kuukautta työharjoittelussa ja piti siitä kovasti. Tosin työvoimatoimisto onnistui sotkemaan sen asian muutaman kerran. Ensin ne antoivat lausunnon Kelalle työharjoittelusta ja oikeudesta päivärahaan sinä aikana ja laittoivat lausuntoon väärät päivänmäärät. Ihmettelimme näin huolimatonta työntekoa ja korjasimme virheen.

Työharjoittelun loputtua tyttäreni sai lausunnon, ettei ole oikeutettu mihinkään tukeen, koska ei ollut ilmoittautunut työnhakijaksi viimeisenä työharjoittelupäivänään. Lausunnossa mainittiin, että se on tuotettu automaattisesti työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmässä, päiväys oli ennen työharjoittelun päättymistä. Tämäkö palvelua?

Sen jälkeen Kela ilmoitti, että tyttäreni on ollut luvatta poissa työharjoittelusta useita päiviä ja että se harkitsee päivärahan peruuttamista niiltä päiviltä. Siis mitä? Toki tyttäreni oli ollut sairas, mutta hän noudatti tarkasti työpaikan käytäntöjä ja teki kaikesta asianmukaiset selvitykset.

Tyttäreni sai kopiot näistä selvityksistä ja meni niiden kanssa työvoimatoimistoon. Se ei heille riittänyt, harjoitteluajan esimieheltä tarvittiin vielä kirjallinen lausunto työpaikan käytännöistä ja että tyttäreni oli niitä noudattanut. Sen lisäksi työvoimatoimistosta oli soitettu työharjoittelun esimiehelle.

Kävi ilmi, että työvoimatoimisto oli pyytänyt listausta poissaoloista. Siihen esimies oli kiltisti listannut kaikki poissaolot. Työvoimatoimiston pyynnössä ei ollut kerrottu, että kyse oli luvattomista poissaoloista. Ehkä kaikkien tulisi tuntea heidän käytäntönsä.

Viimeisin tapaaminen alkoi siten, että tyttärelleni työnnettiin eteen paperi, jossa ilmoitettiin, ettei hän ole oikeutettu mihinkään tukeen. Tyttäreni pyysi perustelua, mutta sitä ei työvoimatoimiston ihminen osannut sanoa. Kun tyttäreni kertoi saaneensa opiskelupaikan Oslon yliopistosta, tämä ihminen vain kysyi oliko tyttäreni hakenut kolmeen vaihtoehtoon yhteishaussa.

Tyttäreni kysyi uudestaan perusteluja mielivaltaiseen kohteluunsa. Virkailija sanoi, että hän on ihan jumissa, ei tiedä, ei pysty auttamaan. Ja jos vielä kyselet, kutsun vartijan!

Ehkä virastossa, jossa palvellaan ihmisiä automaattisesti tuotetuin lausunnoin, ei olla totuttu kysymyksiin. Tyttäreni oli niin hankala asiakas, että toinen virkailija tuli paikalla ensimmäisen lähdettyä pois huoneestaan, ehkä hakemaan vartijaa. Tämä toinen sanoi varaavansa seuraavan ajan johtajalle, kun on niin hirvittävä asiakas.

Onneksi sitä aikaa ei tarvitse käyttää. Tyttäreni aloittaa ensikuussa opiskelut Oslon yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Tyttäreni kohtelu työvoimatoimistossa on ollut asiatonta ja täynnä virheitä. Eikös se ole oikeusasiamies, jolle tällaisista valitetaan?

9 kommenttia:

Heiska74 kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Heiska74 kirjoitti...

sorry edellinen kommentti, poistin sen.

Luin sun kirjoituksesi.. Huh... ei ole mukava tilanne.. Kummallinen työvoimatoimiston asiat eivät mennyt hyvin..

En tykkä käymässä työvoimatoimistolla, koska 20 vuotta sitten ja nykyinen asiat muuttuivat paljon.

Onnea tyttärellesi opiskelupaikasta Oslo yliopistolla. =)

Sokea kana kirjoitti...

Valittakaa tosiaan eduskunnan oikeusasiamiehelle, että tulisi jokin tolkku! Netistä saa lukea muualtakin tämäntapaisia kauhukertomuksia.
Ehkä kysymys on näistä tuottavuusohjelmista, joilla väkeä pyritään vähentämään, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet. Ja hoidetaan asiakaspalvelua sitten automaattisesti tuotetuilla lausunnoilla.

Tuija kirjoitti...

Samanlaisia juttuja olen kuullut muiltakin. Työvoimatoimisto tekee Kelan kanssa kyllä aivan uskomattomia päätöksiä ja virheitä! Tee ihmeessä valitus, ei tuollainen "palvelu" mitään palvelua ole.
Onnea tyttärellesi Osloon.

Nick Van Orten kirjoitti...

Näitä tarinoitahan riittää jokaisella. Tämä kuvaa aika hyvin koko maan tehokkuuden tilaa. Oman käsitykseni mukaan virastot työllistävät itse itsensä nimenomaan juuri turhilla papereilla, tahallisilla virheillä ja niiden korjaamisella. Ja me maksamme siitä, sekä jäämme samalla ilman näitä palveluja, joita meille kuitenkin virallisesti luvataan. Kummatkin laitokset aiheuttavat enemmän harmia kuin hyötyä.

Pitäisi julkaista kaikki kauhutarinat, ehkä olla ihan oma blogi tälle aiheelle...tulisi loppu tälle pompottelulle ja ihmisten nöyryyttämiselle.

Amalia kirjoitti...

Olen kyllä minäkin sitä mieltä, että valittakaa vaan. Ei noin saa ketään kohdella. Työkkärissä ovat siellä ihmisiä varten ja siitä ME kaikki heille palkka maksetaan.

Sisyfos Kivi kirjoitti...

Minunkin osanottoni saamastanne ala-arvoisesta kohtelusta. Onneksi teillä sentään on vertaistukea toisistanne, ettei nöyryytystä tarvitse sulatella aivan yksin. Ehkä voitte vuosien päästä jopa naureskella tälle sattumukselle, vaikka päällimmäinen tuntemus nyt olisikin tyrmistys.

En osaa arvioida, palveleeko työkkäri kauttaaltaan havainnoimaanne tavalla vai oliko kokemanne vääryys poikkeustapaus. Minua kohdeltiin taannoisen työttömyyteni aikana asiallisesti, mutta nuorempana koin kyllä vähän vastaavaa. Kertomuksia kyykyttämisestä kuulee edelleen aivan liikaa, ks, mm. Ylen taannoinen MOT-ohjelma ( http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_palkattomat ). Töitä työkkärin kautta ei tunnu saavan juuri kukaan.

Teitä "palvellut" virkailija saattoi toimia lieventävien asianhaarojen vallitessa. Ehkä hänellä on yksityiselämässään murhetta, edellinen asiakas saattoi olla uhkaavasti käyttäytyvä sekakäyttäjä, työpaine voi tehostamisen jäljiltä olla musertava tai työpaikka niin ketjutettu, ettei hän enää uskalla käyttää omia aivojaan. Silti kehotan ehdottomasti minäkin teitä protestoimaan, paitsi itsenne niin myös niiden heikompien takia, jotka tuollaista kohtelua saatuaan saattavat ihan oikeasti luhistua henkisesti ja menettää otteensa elämästään.

Onneksi on aihetta juhlaankin. Onneksi olkoon tyttärellesi opiskelupaikan johdosta! Toivottavasti tämä kokemus kääntyy hänen kohdallaan samanlaiseksi missioksi kuin eräällä toisella juristilla, Mahatma Gandhilla, joka heitettiin junasta "väärärotuisena" keskellä yötä tuntemattomalla asemalla. Ehkä tyttäresi kuuluu siihen sukupolveen, joka vihdoin korvaa koko harkinnanvaraisten tukien psykotrillerin selkeällä ja kaikille yhtäläisellä perustulolla. Sen saamikseksi kenenkään ei enää tarvitsisi luopua ihmisarvostaan.

Celia kirjoitti...

Ihan ensimmäiseksi onnentoivotukset tyttärellesi opiskelupaikasta.

Minä olen aina saanut ihan asiallista kohtelua työvoimatoimistossa vaikka vastauksia en olekaan saanut kaikkiin kysymyksiini, ja seuraukset olen tietenkin saanut kärsiä omassa kukkarossani, mutta ei sen enempää siitä.

Oikeusasiamiehelle voi valittaa käsittääkseni ihan mistä tahansa asiasta, mutta käsittääkseni virkamiesportaassa on pykälän verran alempanakin olevia tahoja. Voisitkin soittaa työvoimatoimiston esimiehelle ja tiedustella häneltä, minne valitukset toimiston henkilökunnan luokattomasta toiminnasta pitäisi toimittaa. Työvoimatoimiston esimiehelläkin on esimies, ja tämä on mielestäni se oikea osoite, jonne valitukset pitäisi osoittaa.

Ehkä jollakulla voisi olla tarkempaa tietoa asiasta.

Päivi kirjoitti...

Edelleen haluan valittaa asiasta. Virkailijan esimiehelle valittaminen on luonnollisesti ensimmäinen vaihe, kuten Celia mainitsi. Juuri tälle esimiehelle, johtajalle, uhattiin varata seuraava aika, koska tyttäreni on niin hankala. Että jotkut ihmiset elävät vielä niin hierarkisessa ja autoritaarisessa maailmassa, että pelottelevat asiakkaitaan "johtajalla", on minusta pöyristyttävää. Nykyaikaista olisi puhua esimiehestä tai kolleegasta.

Hankala tyttärestäni tuli kai silloin, kun hän yritti korjata työvoimatoimiston virkailijan tekemiä virheitä. Tai silloin, kun hän halusi saada perusteluja kohtelulleen, joka on tuntunut lähinnä vainolta.

En tiedä, kuinka yleisiä tällaiset jutut ovat. Mutta ei siitä ole kysymys. Eikä tämä ole tarina, vaan tosijuttu. Kyse on ala-arvoisesta ja virheellisestä toiminnasta ja kohtelusta eikä siten saisi kohdella ketään. Siksi asiasta on valitettava. Minusta tuntuu, että vastaavia kokemuksia on useita, mutta niitä kerrotaan vain tarinoina. Eikä tarinoille tarvitse tehdä mitään.

Kiitos myötätuntoisista kommenteista ja onnitteluista tyttären opiskelupaikasta. Tiedä vaikka Mahatma Gandhin esimerkki jäisi kytemään.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...