Ja jos vielä kyselet, kutsun vartijan!

Kävin tyttären kanssa työvoimatoimistossa. Toivottavasti se oli viimeinen kerta, kun hänen tarvitsi siellä asioida. En saanut selville, mitä siellä tehdään, mistä niille ihmisille maksetaan palkkaa. Ainut apu, jonka tyttäreni on sieltä koko aikana saanut, on ollut kehotus hakeutua työharjoitteluun.

Hän teki työtä käskettyä ja oli kaksi kuukautta työharjoittelussa ja piti siitä kovasti. Tosin työvoimatoimisto onnistui sotkemaan sen asian muutaman kerran. Ensin ne antoivat lausunnon Kelalle työharjoittelusta ja oikeudesta päivärahaan sinä aikana ja laittoivat lausuntoon väärät päivänmäärät. Ihmettelimme näin huolimatonta työntekoa ja korjasimme virheen.

Työharjoittelun loputtua tyttäreni sai lausunnon, ettei ole oikeutettu mihinkään tukeen, koska ei ollut ilmoittautunut työnhakijaksi viimeisenä työharjoittelupäivänään. Lausunnossa mainittiin, että se on tuotettu automaattisesti työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmässä, päiväys oli ennen työharjoittelun päättymistä. Tämäkö palvelua?

Sen jälkeen Kela ilmoitti, että tyttäreni on ollut luvatta poissa työharjoittelusta useita päiviä ja että se harkitsee päivärahan peruuttamista niiltä päiviltä. Siis mitä? Toki tyttäreni oli ollut sairas, mutta hän noudatti tarkasti työpaikan käytäntöjä ja teki kaikesta asianmukaiset selvitykset.

Tyttäreni sai kopiot näistä selvityksistä ja meni niiden kanssa työvoimatoimistoon. Se ei heille riittänyt, harjoitteluajan esimieheltä tarvittiin vielä kirjallinen lausunto työpaikan käytännöistä ja että tyttäreni oli niitä noudattanut. Sen lisäksi työvoimatoimistosta oli soitettu työharjoittelun esimiehelle.

Kävi ilmi, että työvoimatoimisto oli pyytänyt listausta poissaoloista. Siihen esimies oli kiltisti listannut kaikki poissaolot. Työvoimatoimiston pyynnössä ei ollut kerrottu, että kyse oli luvattomista poissaoloista. Ehkä kaikkien tulisi tuntea heidän käytäntönsä.

Viimeisin tapaaminen alkoi siten, että tyttärelleni työnnettiin eteen paperi, jossa ilmoitettiin, ettei hän ole oikeutettu mihinkään tukeen. Tyttäreni pyysi perustelua, mutta sitä ei työvoimatoimiston ihminen osannut sanoa. Kun tyttäreni kertoi saaneensa opiskelupaikan Oslon yliopistosta, tämä ihminen vain kysyi oliko tyttäreni hakenut kolmeen vaihtoehtoon yhteishaussa.

Tyttäreni kysyi uudestaan perusteluja mielivaltaiseen kohteluunsa. Virkailija sanoi, että hän on ihan jumissa, ei tiedä, ei pysty auttamaan. Ja jos vielä kyselet, kutsun vartijan!

Ehkä virastossa, jossa palvellaan ihmisiä automaattisesti tuotetuin lausunnoin, ei olla totuttu kysymyksiin. Tyttäreni oli niin hankala asiakas, että toinen virkailija tuli paikalla ensimmäisen lähdettyä pois huoneestaan, ehkä hakemaan vartijaa. Tämä toinen sanoi varaavansa seuraavan ajan johtajalle, kun on niin hirvittävä asiakas.

Onneksi sitä aikaa ei tarvitse käyttää. Tyttäreni aloittaa ensikuussa opiskelut Oslon yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Tyttäreni kohtelu työvoimatoimistossa on ollut asiatonta ja täynnä virheitä. Eikös se ole oikeusasiamies, jolle tällaisista valitetaan?