Saatoin tyttäreni eilen lentokentälle. Hän asuu nettituttunsa, samanikäisen tytön luona viikon. Sitten on edessä muutto sikakalliseen opiskelija-asuntoon. Siinä on tarkoitus asua vain niin kauan, kuin kohtuuhintainen asunto löytyy. Tai siis norjalaiset uskaltavat ottaa vuokralaiseksi suomalaisen opiskelijatytön. Ne pojat mokasivat pahasti, eivätkä ottaneet tytärtäni yhteisönsä jäseneksi.
Asustelen kissan kanssa ja ihmettelen. Televisio on auki koko ajan, jotta täällä ei olisi niin hiljaista. En sitä tietenkään katso. Istun koneella ja pelaan Bubble Shooteria, joka hienosti täyttää lamaannuttavan tyhjyyden.
Voisin esimerkiksi tiskata, käydä läpi vaatekomerot, siivota, pestä pyykkiä. Tai katsoa kaikki ne elokuvat, joista minä pidän, mutta joista tyttäreni ei pitänyt. Tai katsoa kaikki ne elokuvat ja tv-sarjat, joista olemme yhdessä nauttineet.
Voisin tavata ystäviäni mielin määrin ilman tunnetta siitä, että hän odottaa minua kotona. Tosin kissa odottaa minua aina. Ruokkimaan, päästämään parvekkeelle, ottamaan syliin ja paijaamaan.
Käyn töissä. Tulen kaupan kautta kotiin. Paijaan kissaa. Yritän nukkua päikkärit, vaikka ei siitä mitään tule. Niinpä pelaan Bubble Shooteria ja pelkään yötä. Viime yön nukuin valot päällä ja todennäköisesti vielä monta muuta yötä.
Ikävöin tytärtäni. Murehdin. Olen varma, että kaikki on hyvin. Tekstailemme, soittelemme ja chattailemme Facebookissa.
Asuimme kahdestaan tässä asunnossa yli 15 vuotta. Yksin en ole asunut tammikuun 1987 jälkeen.
6 kommenttia:
Onpa siinä teillä molemmilla totuttelemista, mutta jospa elämä vielä yllättää ja löydät jotain uutta ja jännittävää.. Sitä varten pitäisi tietysti viitsiä ja uskaltaa lähteä siitä koneen ääreltä vähän kauemmas. Sillä tavoin yllätysten todennäköisyys kasvaisi huimasti (tuumailee täällä toinen koneen ääreen juuttunut ;-)
Tsemppiä muuttuneeseen tilanteeseen. (Bubble shooterin seurassa muuten viihtynyt minäkin, vähän liikaakin..)
Heippa! Olen itse myös aloittanut opiskelut Oslon yliopistossa tänä syksynä. Voisi olla mukava vaihtaa fiiliksiä tyttäresi kanssa.
Pyydätkö laittamaan viestiä osoitteeseen aavarulla@gmail.com
jos suomalainen juttuseura kiinnostaa. :)
Terv.A
Kiva kuulla, että aloitit myös Oslon yliopistossa. Onnea sinulle opinnoissasi!
Laitoin viestisi edelleen tyttärelleni.
Hei Päivi, olisin laittanut sinulle meiliä koskien asuntoa Oslossa, mutta Suomiseuran ilmoituksessasi ei ollut yhteystietoja. Jos tyttäresi on yhä vailla asuntoa ja kiinnostunut kimppa- asumisesta niin anna hänelle numeroni +47 92 42 03 35, kiitos!
Anu
Et arvaa, miten minua harmitti huomattuani, että sähköpostiosoitteeni ei ole ilmoituksessa! Tiedä, kuinka monta asuntotarjousta missasin mokani takia.
Laitoin tyttärelleni tietosi edelleen, sillä asunnonetsintä jatkuu.
Lähetä kommentti