28. tammikuuta 2011

Kadonneen tyttären tapaus

Sinä päivänä, kun tytär aloitti koulunkäynnin, puhelimeni soi. Isännöitsijä siellä soitteli. Vaati minulta selitystä ja mahdollista korvausta poikani teoista. Hän oli kuulemma kaivertanut rapun seiniin koloja ja tehnyt muutenkin kaikkea pahaa. Naapuri oli tunnistanut pahantekijäksi poikani.

”Ei minulla ole poikaa. Minulla on vain yksi tytär.”

Isännöitsijä tarkistaa papereitaan ja vastaa:

”Meidän papereiden mukaan te asutte yksin. Lapsia ei ole merkitty lainkaan asukastietoihinne” ja alkoi vaatia minua tilille moisesta huolimattomuudesta.

Tässä vaiheessa suutuin. Ensin väitetään, että poikani, jota minulla ei ole, on turmellut rapun seiniä ja sitten vielä väitetään, ettei minulla ole lasta lainkaan! Olimme asuneet talossa jo kolmatta vuotta, ovessa olivat sekä minun että tyttäreni sukunimet! Miten ihmeessä he voivat kadottaa tyttäreni?

Isännöitsijä tajusi puhuneensa ristiin ja luopui poikani syyttelemisestä. Minua rauhoittaakseen ja kai hän itsekin halusi saada asian selville, hän lupasi selvittää Kadonneen tyttären tapauksen.

Noin tunnin päästä sain hyvin sovittelevan puhelun, en tosin isännöitsijältä vaan joltain muulta kiinteistötoimiston työntekijältä. Olivat löytäneet taloonmuuttoilmoituksen (vai mikä sen virallinen nimi on?), josta ilmeni asunnon asukkaiksi tyttäreni ja minä. Olipa mukava uutinen!

Taloyhtiö oli jossain vaiheessa siirtynyt toiseen tietojärjestelmään. Sen jälkeen olinkin sitten asunut yksin heidän tietojensa mukaan. Lupasivat korjata tilanteen. Syytökseen poikani ilkitöistä ei enää palattu eikä asiaa pyydetty minulta anteeksi.

Olin jo ennen tuota episodia tajunnut, että mitä vähemmän on tekemisissä isännöitsijän kanssa, sitä parempi. Tuon tapauksen jälkeen en luottanut häneen lainkaan. Onneksi ei ole ollut syytä ottaa yhteyttä.

4 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Huh, sentään. Tuommoisia juttuja lukiessaan sitä alkaa aivan uudella tavalla arvostaa tätä omakotiasumista.

Sooloilija kirjoitti...

Minäkin kerrostalossa asun, enkä halua olla isännöitsijän kanssa tekemisissä..Haluan pysytellä näkymättömänä ja kuulumattomana. Ja sitten vaan joskus muuttaa pois..
En myöskään haluaisi olla ammatiltani isännöitsijä, varmasti aika vmäinen homma.

Anonyymi kirjoitti...

Kumman ammattitaidoton isännöitsijä. Ns. talonkirjoista pakollisena on luovuttu jo 1990-luvulla ja ainoa oikea ja pätevä rekisteri on väestörekisteri, josta saa otteen tarvittaessa. Toki on kohteliasta ilmoittaa asunnossa asujat myös isännöitsijälle jotta taloyhtiön vesimaksut ym. saadaan kohdistumaan oikein. Eli jos muuttoilmoitus on tehty maistraattiin, niin isännöitsijä voi tarkistaa asukkaat sieltä ennenkuin alkaa veetuilemaan.

Päiväkävelyllä kirjoitti...

Onneksi tapahtumasta on aikaa. Vaikea uskoa, että tänä päivänä tuollaista tapahtuisi. Sama isännöitsijä meillä on tosin edelleen.

Muuten pidän kerrostalossa asumisesta.