11. lokakuuta 2009

Tiedonjanoa ja mielikuvitusta


Niinimaan koulun kirjastossa oli lapsuuteni tärkein ja rakkain kirja. Luin ja selasin sen yhä uudelleen. Kyseessä on WSOY:n kustantama Kompassi: nuorten tietokuvasto vuodelta 1959. Kannessa kerrotaan kirjassa olevan 430 värikuvaa, mutta ei kirjan kiehtovuus perustunut pelkästään kuviin. Teoksen 48 artikkeleista suosikkejani olivat
Marco Polo Kiinassa
Meren aarrekammiosta
Maapallomme maailmankaikkeuden osana
Ihmissuvun aamu
Muinaisaikojen eläinmaailmasta
Marie Curien tarina
Käärmeet – äänettömät murhamiehet
Avaruuden kiertolaiset
Jalokivet
Kreetan labyrintti.


Olin tiedonhaluinen lapsi ja nämä artikkelit osittain tyydyttivät uteliaisuuttani ja osittain loivat lisää kysymyksiä. Tähdistä, avaruudesta ja pyrstötähdistä lukeminen saivat minut haaveilemaan astronomin urasta. Vakavissani harkitsin paleontologiksi ryhtymistä, sillä rakastin dinosauruksia. Olisin halunnut tietää niistä paljon enemmän ja kuvittelin itseni loistavaksi dinosaurustutkijaksi, joka tekee sensaatiomaisia löytöjä.

Käärmeet kiehtoivat minua ja luin niistä kaiken, mitä käsiini sain. Eläinten maailma –kirjasarjan käärmeitä käsittelevän osan osasin ulkoa. Käärmeet kiehtoivat, koska ne olivat kauniita, salaperäisiä ja vaarallisia. Niinimaalla oli kyykäärmeitä, joita varsinkin kissanpennut ihmettelivät kovasti. Kerran meillä oli lemmikkinä kyykäärme, kerron sen tarinan ehkä joskus. Salaperäisyyden vuoksi myös merten syvyydet kiehtoivat. Ihmettelin artikkelin kuvitusta, etenkin syvänmeren kalojen valoelimiä. Minusta oli ihmeellistä, että kaloilla oli omat lamput mukanaan aina.

Vaikka Marie Curie oli naisesikuvani, fyysikoksi ja kemian tutkijaksi en koskaan halunnut. Maria Curiessa kiehtoi hänen elämäntarinansa, ponnistelunsa päämäärien saavuttamiseksi ja työn tekeminen yhdessä rakastetun Pierren kanssa.
Kompassi on edelleen minulle rakas. Enää se ei ole väline tiedonjanon ja mielikuvituksen tarpeiden tyydytykseen. Sen sijaan se toimii nostalgisena matkana lapsuuteen ja se auttaa ymmärtämään, miten minusta tuli minä. Kirjan ansiosta minulle ei enää riittänyt pelkästään se, mitä lähiympäristöni minulle kertoi. Tiesin, että maailma oli paljon enemmän ja halusin tietää siitä kaiken.

Siksi lähdin opiskelemaan historiaa. Koin suunnattoman pettymyksen, kun tajusin, etten millään voi tietää kaikesta kaikkea.

2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Muistaakseni Kompassi-sarjassa Arto Melleri julkaisi ensimmäiset kirjansa 13-vuotiaana. No, hän on vähän kauempaa kotoisin kuin sinä, mutta eteläpohjalainen yhtäkaikki.

Päivi kirjoitti...

Kompassi-sarja on aivan eri juttu, eikä sen nimi ollut Kompassi vaan Kontakti. Kauppiaiden kustannuksen ideana oli kustantaa nuorten kirjoittamia kirjoja nuorille. Kuka tahansa saattoi siis lähettää käsiksensä kustantamolle ja saada se julkaistua. Ja totta, tässä sarjassa ilmestyi Arto Mellerin teos Liftarien yö vuonna 1973.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...