26. lokakuuta 2009

Syysluettavaa

Olin eilen kirjamessuilla hurmioitumassa. Hyväilin kirojen selkämyksiä, nautiskelin niiden sisällöstä, tutusta tai tuntemattomasta. Kirjamessut sykkivät kävijöiden innostuneisuudessa.

Olin päättänyt ostaa yhden kirjan, antikvariaattimessujen puolelta Agatha Christietä. Toisin kävi. Ostin kirjoja lähes ekstaasissa. Seitsemännen kirjan jälkeen päätin, että nyt riittää. Päätöksen jälkeen hypistelin vielä lukuisia kirjoja ja haaveilin taidekirjasta ”Maailman ihanin tyttö”.

Syysluettavakseni ostin
Stefano Benni : Baol
Jyrki Siukonen : Muissa maailmoissa - maapallon ulkopuolisten olentojen kulttuurihistoria
Agatha Christie: Stylesin tapaus
Agatha Christie : Murha maalaiskylässä
Agatha Christie: Salaperäiset rukinjyvät
Agatha Christie: Murhenäytelmä kolmessa näytöksessä
Agatha Christie: Bertramin hotellissa ; Vuoksi ja luode
.

Ostamani kirjat olivat edullisia, mutta yllätyin antikvariaattien korkeista kirjahinnoista. Olisin mielelläni ostanut myös Waltarin Johannes Angeloksen, Castenedan Kotkan lahjan ja Asimovin Alastoman auringon muutaman mainitakseni, mutta yli 20 euroa tuntui kohtuuttomalta hinnalta.

15-vuotias siskontyttöni oli hyvää seuraa. Hän oli ensimmäistä kirjamessuilla ja ilmeisesti viihtyi oikein hyvin. Niin minäkin.

7 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Tiedä sitten, onko totta, mutta olen kuullut, että antikoilla on kirjamessuilla tavallista korkeammat hinnat. Kun on kerrankin paljon asiakkaita, voi pyytää vähän enemmän kirjoistaan... Itse ostin antikkapuolelta vanhan kasvikirjan irtosivuja (euron/kpl, ei varmastikaan korotettu hinta :)), niistä saa hienoja tauluja.

Päiväkävelyllä kirjoitti...

Jenni, olen myös kuullut jutun korotetuista messuhinnoista. En ole vähään aikaan kiertänyt antikvariaatteja enkä siksi pysty tekemään vertailuja.

Kasvikirjan irtosivut kuulostavat hienolta sisustusidealta.

Ofelia kirjoitti...

Luojalle kiitos, etten lähtenyt huristamaan junalla Etelä-Suomeen kirjamessuille. Siellä voi ensin tuntua, että tilanne pysyy hallinnassa, että kirjahimotusten kanssa selviää, mutta sitten... Olisin kantanut kotiin kassillisen tai pari kirjoja ja ihmetellyt, mihin ne oikein mahtuvat. Kirjahyllyn päällinenkin alkaa olla täynnä... :(

Mitäpä siis seuraavaksi? Marssin kirjakauppaan katsomaan, löytyisikö sieltä Edgar Allan Poesta kertova romaani nimeltä Pelon kasvot (tms.)...

Anonyymi kirjoitti...

Hmm, sattumalta eksyin tänne ja päätin kommentoida tätä kummallista väärinkäsitystä, että antikvariaatit nyhtäisivät kovempia hintoja messuilla.

Olen itse ollut töissä antikassa ja kirjamessuilla ja uskokaa pois, ketään ei huvita ruveta muuttamaan parin tuhannen messukirjan hintamerkintöjä muutaman euron takia. On siinä muutenkin hommaa.

Lisäksi antikvaarien odotetaan ylipäätään maksavan itse siitä, että joku ostaa kirjoja. Harvinainen, hyväkuntoinen kirja, jonka painos on loppunut, pitäisi joidenkin mielestä saada ostettua viidellä eurolla, mutta silloin kun sen itse myy antikvaan, siitä pitäisi saada vähintään 15 euroa. Näin ei kuitenkaan ole. Kirjakauppiaankin pitää saada maitoa ja leipää pöytään.

Perusperiaate useimmissa antikoissa on ostaa kirja 50% ulosmyyntihinnasta, eli 5 eurolla ostetaan sisään kirja, joka myydään 10 eurolla ulos. Kate ei ole valtava.

Kirjat, jotka jätit ostamatta (Asimov, Waltari) ovat hyväkuntoisina, vanhoina painoksina kansipapereineen ihan oikeasti tuota hintaluokkaa. Tietenkin jotkut divarit, jotka pyrkivät mahdollisimman laajaan ja laadukkaaseen valikoimaan, joutuvat ostamaan tietyt kirjat jo valmiiksi kalliimpana, esimerkiksi toisesta divarista eikä suoraan yksityishenkilöltä. Näin hinta nousee.

...kuulostinpa vihaiselta! En oikeasti ole, mutta tahdon vain huomauttaa, että se että kirja on vanha/luettu, ei tarkoita sitä, että se on välttämättä halpa. :)

t. Divarityöläinen

Päiväkävelyllä kirjoitti...

Kiitokset Divarityöläiselle selventävästä kommentista. On hyvä poistaa väärinkäsitykset ja katkaista huhuilta siivet.

Jenni kirjoitti...

Vielä selventävä puheenvuoro täältäkin. En siis mitenkään kommentoinut noita kyseisiä hintaesimerkkejä enkä antikvariaattiliiketoimintaa yleensä. Päinvastoin, tunnen alaa vähän ja esim. kirjojen hinnnoittelulogiikkaa itsekin ja mielestäni vanhat kirjat ovat aivan aliarvostettuja. Ostan paljon käytettyjä kirjoja ja usein hämmästynyn niiden edullisuutta - etenkin kun tiedän, miten paljon kuluja antikvariaatin pito kuitenkin vaatii. Ja miten kirjoja on helpompi saada myytäväksi kuin myydä...

Tarkoitus ei siis ollut ollenkaan kommentoida antikvariaattien hintatasoa yleisesti, kunhan kerroin, millaisen hintahuhun olen kuullut. Jos se pitäisi paikkansa, olisi se selitettävissä jo sillä, että messupaikat ovat todella kalliita: jos messuille lähtee, on saatava myyntiä vastapainoksi. Ehkä huhu on kuitenkin syntynyt siitä, että messuilla on erikoisempia/parempia eli kalliimpia kirjoja tai muutenkin kalliimmalla myyviä antikoita, muille ei ehkä ole edes varaa messuiluun?

Anonyymi kirjoitti...

Niin, tiettyhän messuja varten saatetaan jemmata niitä vähän parempia/harvinaisempia/kalliimpia kirjoja, että pöytä näyttää houkuttelevammalta! Ihan kaikkea euron roskakirjaa ei jaksa messuille kantaa :)

t. Divarityöläinen