11. maaliskuuta 2009

En halua. En jaksa.

Väsyttää, nukuttaa. En halua tai jaksa mitään. En olla töissä, en mennä uimaan, en pohtia kehityskeskustelua. En jaksa myöskään rakastaa, en toivoa enkä uskoa.

Eilen kävin taas myöhään illalla apteekissa. Nyt en sentään hakenut hiilitabletteja kuten edellisellä kerralla. Vuorossa olivat tyttären rauhoittavat lääkkeet. Kotiin saavuttuani hän istui kylppärin lattialla lämpimän suihkun valuessa täysillä hänen päälleen. Oli riidellyt poikakaverin kanssa.

Sain hänet pois suihkusta. Annoin hänelle rauhoittavan ja luvan soittaa poikakaverille Englantiin. He saivat riidan sovittua pitkän puhelun aikana.

En jaksa tällaisia tilanteita. Sydämeni heittää sata volttia huolesta, pelosta, tuskasta ja ahdistuksesta. Kesti todella kauan ennen kuin saatoin edes ajatella nukkumaan menemistä.

Tänä aamuna sain itseni kuitenkin kokoon ja olin peräti hyvällä tuulella. Tanssitti. Mutta nyt olen liian väsynyt hyviin fiiliksiin. Ei edes musiikki auta.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...