6. syyskuuta 2009

Minun elämäni

Minua alkoi hävettää se, että olen kirjoittanut tyttäreni elämästä niin paljon. Vain hänellä on oikeus kertoa siitä ja hän tekeekin sen omassa blogissaan. Poistin lähes kaikki tyttäreeni liittyvät tekstit. Vastaisuudessa vältän hänestä kirjoittamista, vaikka täysin en voine sitä välttää.

Tässä blogissa on kyse minusta, minun elämästäni, minun havainnoistani.

4 kommenttia:

Siivetön kirjoitti...

Mutta asialla on kaksi puolta. Toisaalta tyttäresi on varmasti iso osa elämääsi ja jos kirjoitat elämästäsi niin kirjoitat osittain myös tyttärestäsi sillä teidän elämät ovat nivoutuneet toisiinsa (?) Mutta ymmärrän toki kantasi :)

Millan kirjoitti...

Fiksusti ajateltu ja hyvä periaate, vaikka olenkin kaikki tekstisi ihan innokkaasti lukenut :)

Päivi kirjoitti...

En toki voi sulkea tytärtäni kirjoituksista kokonaan pois. Mutta pelkästään hänen elämäänsä en enää tässä pohdi. Pohdin niitä vain yksityisesti.

Tuija kirjoitti...

Ymmärrän hyvin. Minunkin tekisi joskus mieli pohtia lasteni elämää, mutta en oikein kehtaa. Pari kertaa olen tainnut jotain kirjoittaa, mutta olen kysynyt ensin luvan. Tosin kyllä ne lapset äidinkin elämään kuuluvat, joten siltä kantilta voisi asioista kirjoittaa, mutta toisaalta - kirjoittakoot itse, jos haluavat.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...