Mmm Mmm Mmm Mmm

Eiliset synttärit olivat oikein onnistuneet. Mukaan mahtui kaksi yllätysvierastakin, joista tosin olin saanut ennakkovaroituksen perjantaina. Juhlimisen olin ilmoittanut alkavan viideltä, joten kun ovikello soi neljältä, valmistelut olivat vielä hieman kesken. Oven takana seisoi setäni avovaimonsa kanssa. Ihana yllätys! Toivotin tervetulleeksi ja istutin heidät keittiön pöydän ääreen. Minun oli pakko jatkaa valmisteluja samalla kun seurustelin heidän kanssa.

Muutamaa minuuttia vaille viisi kaikki oli valmista ja avasin ensimmäisen kuohuviinipullon. Vieraat saapuivat ja juhlinta alkoi. Sain lahjojakin. Ipod Nanon, jossa oli valmiiksi ladattu 277 biisiä. Mukana oli kokonaisina albumeina mm. Beatlesin Love, Michael Jacksonin HIStory, David Bowien Heroes ja Pelle Miljoonan Näyttämökuvia.

Juhlien tärkein ohjelmanumero oli jo kolmatta kertaa toteutettu ”Tämä biisi on minulle nyt tärkeä”. Jokainen vuorollaan esitteli valitsemansa musiikin, joka sitten kuunneltiin. Kyse ei siis ole ikiaikaisista lembibiiseistä vaan siitä musiikkista, jota tällä hetkellä kuuntelee. Illan musiikkivalinnat olivat tällaiset:

David Bowie & Mick Jagger: Dancing in the street (DVD:ltä)
Happoradio: Unelmia ja toimistohommia
Kolmas Nainen: Valehtelisin jos väittäisin (DVD:ltä)
Shaggy: Angel
Eino Grön: Sä kuulut päivään jokaiseen
Bob Dylan: Like a rolling stone
Jace Everett: Bad things
Edwyn Collins: A girl like you
Hurriganes: Roadrunner
Oasis: Wonderwall
Beatles: Twist and shout
Doors: Light my fire
Depeche Mode: It’s no good
Chrush Test Dummies: Mmm mmm mmm mmm
Hehkumo: Viinapikari
Mark Ronson feat. Lily Allen: Oh my god
Pelle Miljoona: Moottoritie on kuuma
Saara Suvanto: Ruman rajun Raija rouvan rokki

Tämän jälkeen kuuntelimme suomalaista punkkia kokoelmalevyltä Punk ja Yäk! Mieleen jäi etenkin Briardin I Really Hate Ya, jonka iskevyys oli ainutlaatuista. Huvitimme itseämme pohtimalla, keneltä tulevan puhelun soittoääneksi se sopisi. Keskustelu nojasi pitkälti kuunneltuun musiikkiin laajeten nuoruuden idealismista uuskonservatismiin ja työpaikkademokratiaan.

Oli oikein kivaa. Porukka oli pieni, mutta niinhän sitä sanotaan, että kun väki vähenee, pidot paranevat. Vuoden päästä toiset biisit!

Kiitos kaikille onnittelijoille täällä blogimaailmassa. Olen nuori vielä, kuten Suloensio totesi.