Minä luultavasti tiedän kaikki asiat. Ainakin minulta kysytään usein olettaen, että minulta saa oikean, hyvän ja tyydyttävän vastauksen. Tyttäreni uskoo vieläkin minun kaikkitietäväisyyteen. Niinhän lapset yleensä tekevät, mutta hän on 19-vuotias.
Tänään viimeisin tiedustelu tuli ystävältäni, joka kyseli minulta Suomi-Usa jääkiekko-ottelun tulosta. Hän tietää varsin hyvin, että en seuraa urheilua, mutta kysyi silti. Tiesin kertoa, että hyvin ei mene ja että Usalla on murskajohto.
Yhteen aikaan minulta kysyttiin aina tietä. Ihmiset halusivat käydä Temppeliaukion kirkossa, Kansallismuseossa, Kiasmassa, ties missä ja olettivat minun osaavan neuvoa. Minulla ei ole suuntavaistoa, joten neuvoni saattoivat kysymyspaikasta riippuen olla hyvin summittaisia. Usein viittaan kädellä johonkin suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että kysytty paikka ei ole tässä, vaan tuolla jossain. Ei välttämättä osoittamassani suunnassa.
Kummallista kyllä, tuntemattomat ihmiset eivät ole pariin vuoteen halunneet minun kertovan heille tietä jonnekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti