Opiskeluaikoina minulla oli ystävä, joka viikonlopun jälkeen aina sanoi, että kunpa ihmiset nousisivat talojen katoille ja huutaisivat sieltä, kenen kanssa viikonloppu tai edellinen yö tuli vietettyä. Konkreettisen mielikuvituksen ihmisenä ajatus riemastutti minua kovin, kun kuvittelin Tampereen katot täyteen nimiä huutavia ihmisiä.
Nyt meillä on blogit ja Facebookit, joiden avulla jokainen voi paljastaa omasta yksityiselämästään niin paljon kuin huvittaa ja ilkeää. Eli ei kovin paljon. Yksityisyyden varjelu onkin tärkeämpää kuin kaiken itsestään kertominen. Onneksi!
1 kommentti:
En todellakaan voisi paljastaa kaikkea blogeissani, joita kirjoitan. Pidän ystävilleni ja sukulaisille salaista blogia ja siinäkään en kerro kovinkaan paljoa, jotain aika yleistä löpinää elämästäni. Eihän se varmaan kovin monia kiinnosta.
Itselleni kirjoitteluni on lähinnä terapiaa, elämän laittamista järjestykseen.
Lähetä kommentti