Helsingin Sanomat oli tehnyt kyselyn Helsingin 20 vaikutusvaltaisimmasta ihmisestä. Kysely osoitettiin vain 29 vaikuttajalle, joten tänään lehdessä julkaistua tulosta otsikolla Kuka täällä oikein määrää? voi pitää korkeintaan suuntaa-antavana.
Silti tulos on huolestuttava. Eniten valtaa on kaupunginjohtaja Jussi Pajusella ja rahoitusjohtaja Tapio Korhosella. Vain neljä yhdeksästä vallanpitäjästä oli kaupunginhallituksen tai –valtuuston jäseniä. Tuloksen perusteella Hesari määritteli kaupunginvaltuuston kumileimasimeksi.
Miksi niissä kunnallisvaaleissa piti äänestää? Voiko mikään enää lisätä vaaleilla valitun kaupunginvaltuuston todellista painoarvoa kaupungin päätöksenteossa?
Tuloksen perusteella kuntademokratia on kupla. Oireellisesti Demokratiasanasto ei tunne sanaa kuntademokratia. Kunnasta sanasto sanoo mm. näin: ” Kunnilla on Suomessa suuri päätösvalta omiin asioihinsa, minkä takia niiden rooli kansalaisten arjessa on suuri”. Eikö nimenomaan silloin, kun vaikutus kansalaisten arkeen on suuri, vallan tulisi kuulua vaaleilla valitulle kaupunginvaltuustolle?
2 kommenttia:
"...vallan tulisi kuulua vaaleilla valitulle kaupunginvaltuustolle?'
Hyva kysymys. Katsoin valtuuston istuntoja kevaammalla ja kylla puheenvuorot ja niiden pitajat heratti monta kysymysta.
Moneen puheenvuoroon ei oltu valmistauduttu kunnolla. Riideltiin Akkijyrkan tilanteesta ja unohdettiin itse asia. Kaikkien aikaa meni hukkaan eika mistaan tullut mitaan valmista.
En ole ollenkaan varma miten osaavia valtuustossa istuvat ovat tehtavaansa...tai toisaalta ovatko kaikki valmiita ja sitoutuneita oppimaan ja kehittymaan.
Kun vertaan artikkelin ihmisia valtuuston ihmisiin niin kylla karjistaen voi kuvitella (en siis tieda!), etta osaamista on enemman tuolla pienella porukalla kuin valtuuston jasenilla...
Valtuustossa on myos osaavia mutta mielikuva ei kokonaisuudessaan ole positiviinen.
Ongelma on siinä, että osalla siitä pienestä porukasta ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Heidän ei tarvitse kuunnella kansaa eikä heidän valtansa ole riippuvainen vaalimenestyksestä.
Voi olla, että valtuuston vallattomuus on seurausta siitä, että poikkeuksia lukuunottamatta käsiteltäviin asioihin ei ehditä perehtyä. Silloin valtuustoa on helpompi ohjailla kumileimasimeksi. Jos valtuutetut olisivat ärhäkämpiä, en usko, että valtuustolta voisi niin vaan ottaa valtaa pois.
Lähetä kommentti