Talven pakkasissa monet moittivat suomalaisten esi-isiä matkasta pohjoiseen. Miksi ihmeessä he eivät kulkeneet etelään? Ei tarvitsisi palella pakkasissa, jos Suomi olisi vaikkapa Italian tai Kreikan paikkeilla.
Oma kantani asiaan vaihtelee sen mukaan, kumpaa kahdesta fobiastani painotan: ötökkäfobiaa vai kylmänpelkoa.
Inhoa ja pelkään ötököitä, etenkin hämähäkkejä. Suomen viileä ilmasto on pitänyt huolen, etteivät täällä vilistä isommat hämähäkit ja muitakin ötököitä on vähemmän kuin lämpimämmän ilmaston maissa. Ilmaston lämpeneminen toisi tänne mm. uusia hämähäkkilajeja ja se on yksi tärkeä syy toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Pelkään kylmää. Se saa minut pukeutumaan jo muutaman asteen pakkaseen kuin olisin lähdössä etelänavalle. Monet kerrokset vaatteita auttavat tarkenemaan ja siksi en yleensä ulkona palele, mutta näytän muodottoman paksulta muiden sipsutellessa tyylikkäinä. Pakkassäässä kauppojen kiertäminen on hikistä puuhaa ja kapakassakin olo saattaa käydä kuumaksi.
Kylmät sisätilat kauhistuttavat minua. En minä nuku viileässä paremmin, olen sitä joutunut kokeilemaan enemmän kuin olisin halunnut. Lapsuuteni koti oli puulämmitteinen talo, jossa talviaamuisin ainut lämmin huone oli keittiö. En tiedä, kuinka aikaisin äitini joutui nousemaan ylös tehdäkseen tulen hellaan ja saadakseen keittiön lämpimäksi.
Kylmänpelkoni liittyy myös fibromyalgiaan, jonka diagnoosin sain viitisen vuotta sitten. Veto ja kylmyys aiheuttavat minulle kiputiloja. Tämä ja ötökkäpelkoni pitävät ikkunani kiinni pitkään myös kesäisin.
Jos joutuisin muuttamaan Suomesta pois, muuttaisin toiseen viileään maahan, koska kylmän kanssa pärjään, mutta ötököiden kanssa en.
6 kommenttia:
Kuvittele torakoita ja muita isoja vilisteleviä kotona huoneessa!
Kylmän kestää pukeutumulla, sanoo täältä Oulusta aina alipukeutuva alunperin pohjoisen tyttö. Kylmään on kai tottunut. Tällä viikolla oli yhtenä aamuna -26 kun lähdin töihin. Minä en hyytynyt, mutta pyörä hyytyi :D
Nimenomaan, Sooloilija! Ötökät ovat selkeästi suurempi kauhistuksen aihe kuin kylmyys. Tosin yli 20 asteen pakkanen ei ole miellyttävä kokemus.
Kylmään voi tottua ja siihen myös totutetaan. En tiedä, onko käytäntö vielä sama, mutta tyttäreni ensimmäisenä talvena hän nukkui ulkona päiväunet.
Tämä oli yleinen sääntö, jonka perusteluna oli lapsen totuttaminen kylmään. Jälkeenpäin ihmetyttää moinen: muutaman kuukauden ikäiset vauvat laitetaan ulos nukkumaan. Eikö se kuulosta pikemminkin heitteillejätöltä?
Tyttäreni ilmeisesti kestää kylmää minua paremmin, koska hänen mielestään sää ei sanele pukeutumista. Ihmeissään hän seuraa pukeutumistani, kun olemme lähdössä pakkasella ulos. Samanaikaisesti minä ihmettelen, kuinka hän voi tarjeta niin vähällä.
Ollaan me ihmiset niin erilaisia! Minä en palele juuri missään. No, kovalla pakkasella kyllä jalat joskus. Onneksi en pelkää ötököitäkään.
Asumme vanhassa talossa, jossa hämähäkit kutovat verkkojaan joka nurkkaan ja vilistelevät pitkin lattioita. Verkot siivoan pois, mutta hämähäkkien annan olla.
Tiedän kyllä, että ötökkäpelko on ihan todellista. Yksi työkaverini jähmettyi lähes suolapatsaaksi, kun näki hämähäkin arkistohyllyllä. Hän myös muutti pois omakotitalosta, kun ei voinut koskaan mennä puutarhaansa ötököiden pelossa.
Unkarilaiset menivät etelään siinä Volgan mutkassa, jossa tiet erosivat. Ja mitä siitä seurasi? Jatkuvia sotia, aluevaltauksia, maaorjuutta ja lopulta vielä sosialismia pitkäksi aikaa. Eli kyllä ne meidän jähmeät esi-isät valitsi ihan oikean polun.
En minäkään esi-isä valinnasta moiti. Sodilta ja sotatantereena olemiselta ei Suomikaan ole historiansa aikana välttynyt.
Minunkin tyttäreni ovat nukkuneet ulkona kovassakin pakkasessa. Nyt kun olen 'vanhempi' ja kai hermoherkempi, tuntuu, että miten sitä on voinut viedä vauvansa vaunuissa pakkaseen nukkumaan. Nyt hyppäisin viiden minuutin välein katsomassa, että onko vauva hengissä..
Lähetä kommentti