Menemme synttäreille tänään eikä minulla ole lahjaa päivänsankarille. Sisareni ehdotti valkoista t-paitaa, joka on tehty luomupuuvillasta. En ihastunut ehdotukseen. Se ei ole minun tyyliseni lahja. Täytyyhän lahjan näyttää myös antajaltaan. Voi sitten myöhemmin sanoa: tämä on varmaan Päiviltä, on ihan Päivin näköinen!
Haluan antaa toiselle ihmiselle lahjaksi kauneutta. Se voi ilmetä musiikkina, kirjallisuutena tai esineenä. Tämän päivän sankarille en voi antaa kirjallisuutta enkä musiikkia, koska hänellä on ne kaikki – onhan hän kirjastossa töissä. Enkä minä osaa kirjoittaa hänelle runoa. Viiniä hän tekee itse, ei siis sitäkään. Koska hän on mies, en voi antaa korua. Ainakaan en ole nähnyt hänellä koskaan muuta korua kuin kihlasormuksen.
Lahjalla alkaa olla jo kiire, juhlat alkavat kolmelta. Lähden Hietsun kirpparille etsimään sopivaa lahjaa. Hyvällä tuurilla löydän sieltä juuri sen, jota tietämättäni etsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti