Nukuin viime yönä nelisen tuntia. Kun vihdoin maltoin laskea yökirjan kädestäni, tyttäreni tuli viereeni. Tunnin verran keskustelimme siitä, kuinka onnellinen ja rakastunut hän on. Näin hyvälle keskustelunaiheelle aika on aina sopiva.
Pitkän tuskaisen kauden jälkeen tyttäreni on onnellinen! Juhlimme sitä tänään herkuttelemalla Tapini-kekseillä, pippurijuustolla, valkosipulijuustolla ja omenalla. Juomaksi cokista.
Onnellisuus ja rakkaus ovat liikkeellä ja jakavat hyväänsä. Ystäväni rakastuvat, menevät naimisiin tai suunnittelevat sitä. Onnellisuus on toki muutakin kuin rakkautta ja rakkaus voi olla muuta kuin onnea. Mutta tänä keväänä ne kulkevat yhdessä.
Vanha sanonnan mukaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Nyt vasta tajuan sen. Minä olen onnellinen kuunnellessani tyttäreni ja ystävieni puhuvan onnestaan. Aivan kuin heidän onnensa tarttuisi minuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti