20. toukokuuta 2010

i86y7

Yllätin tänään itseni heti aamusta. Minulla oli ylimääräistä aikaa (niin kuvittelin), joten tiskasin astiat ja pyyhin keittiön pinnat. Edellisestä aamutiskauksesta kesken töihin lähdön on aikaa parisen vuotta.

Työpäivään ei liittynyt ylimääräisiä energiapiikkejä. Väsytti ja lähdin ajoissa kotiin. Kotona olin kuin toinen ihminen, täynnä energiaa. Juotuani kahvia ja nukuttuani päikkärit.

Ensin vein kolme muovipussillista vaatteita kierrätykseen. Olin jo riittävän kauan ihmetellyt, mitä nämä kaikki liian suuret ja osin nuhjaantuneet ja osin vanhanaikaiset vaatteet tekevät vaatekaapissani. Sekajätteisiin vein yhden pussillisen liian isoiksi jääneitä rikkinäisiä vaatteita. Heti näytti koti paremmalta.

Mutta ei se riittänyt. Lakaisin lattiat, uusi pölyimuri on edelleen ostamatta eikä sopivia pölypusseja ole vieläkään löytynyt. Lattioita pestessäni sain tehdä havaintoja pelkän lakaisemisen riittämättömyydestä. Pölyä oli joka puolella ja se tarttui inhasti lattiarättiin. Lattioiden jälkeen vuorossa oli kylppärin kalusteet.

Mattoihin en koskenut. Puhdasta meillä ei ole vieläkään, siistimpää vain.

Ja juuri tänään olin julistanut työpaikkaruokalassa, että minulla on parempaakin tekemistä kuin kotityöt. En tiedä, mikä minuun iski.

PS. Otsikko syntyi Oskun astellessa näppäimistöllä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tavaroista luopuminen on aivan yhtä ihanaa kuin tavaroiden ostaminenkin! Tosin luopumisessa tulee kotiin enemmän tilaa ja energia virtaa vapaammin.

PS. Mielenkiintoisen kryptinen otsikko

Päivi kirjoitti...

Aion vapauttaa energiaa lisää. Kodissani on tarpeetonta, käyttämätöntä ja muuten vaan turhaa ja liikaa tavaraa, josta luopumisen uskon olevan helppoa.

Vaikeaa on luopua astioista, laukuista, kengistä, koruista, cd-levyistä ja lp:eistä puhumattakaan. Onneksi niistä ei ole pakko luopua:)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...