Olen kävellyt töihin ja takaisin siitä lähtien, kun aloitin kävelykauden. Kenkäni eivät ehkä ole parhaat mahdolliset sillä, nilkkani kipeytyivät heti ensimmäisen päivän jälkeen. Kävellessäni en sitä tunne, vaan vasta töissä laitettuani korolliset työkengät jalkaan. Tänään ovat myös reiteni olleet kipeät, tosin se saattoi tulla keväthuumasta. Kävelin ohuissa sukkahousuissa ja ohuessa mekossa eikä siellä aivan niin lämmin ollut.
Kävelyn jälkeisiä kipuja en kävellessäni ajattele. Nautin ulkona olemisesta ja liikkumisesta. Ihmisten katselemisesta. Kaupungin puhdistautumisesta samalla kun hämmästelen hiekan määrää kaduilla. Askeleitani tahdittaa usein ipodissa soiva Kauko Röyhkä, Kävelen, Lauralle ja muut upeat biisit. Ohessa Kauko Röyhkä vuonna 1985.
Kävely vauhditti painonpudotustani, joka on ollut hyvin hidasta tämän vuoden. Olen toki ajatellut, ettei vauhti ole tärkeintä vaan päämäärä. Tänään saavutin yhden tavoitteen: olen laihtunut 20 % aloituspainostani. Tästä välietapista on hyvä jatkaa!
3 kommenttia:
Jess, hyvä: 20% on tosi hyvä saavutus! Ja kävely on tärkeää, sanoo täältä se, joka AINA pyöräilee joka paikkaan. Valitsen aina pyörän kun pitää johonkin pyrähtää..
Kauko Röyhkä - Oulun poika alunperin. Ihailen, vaikka tosi harvoin kuuntelen. Enkä ole paljon lukenutkaan hänen tuotantoaan.
Soolis, suoraan sanottuna en uskalla ajaa pyörällä Helsingissä:)
Kauko Röyhkää olen rakastanut jo 80-luvun alusta lähtien nimenomaan muusikkona. Kirjoista olen lukenut muutaman, mutta ne eivät ole sytyttäneet minua samalla tavalla kuin hänen musiikkinsa.
Hienoa, 20% on todella hyvin.
Lähetä kommentti