Tämän päivän nostalgia-annos on Secret Affairin I’m not free, but I’m cheap. Rakastuin tähän heti ekalla kuulemisella, keväällä 1982. Silloinkin oli kyse live-esityksestä. Varsinkin saksofonin ja trumpetin vuoropuhelu kuulostaa oikein hyvältä, ja sitähän riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti