Tämä helatorstai on ollut ihana. Ihanuus alkoi jo keskiviikkona, kun nautin oluen töiden jälkeen hyvässä seurassa. Siitä tuli hyvä ja vapautunut olo.
Tänään olen tehnyt vain mukavia asioita. Katsonut Buffya, ykköskautta, jossa kaikki on vielä niin viatonta. Ehdimme ennen Lostin alkua aloittaa Buffyn kakkoskauden, jonka eka jakso jo osoittaa, että viattomuus on menetetty.
Kävelin päivällä kaupungille. Kuuntelin musiikkia kännykästäni ja minusta tuntui, kuin minunkin neitsyys olisi mennyt. Olen toki liikkunut Walkmanin kanssa vuosia sitten, mutta jotenkin tämä musiikin kuuntelu kännykästä on uskomattoman upeaa. Kuin olisi päässyt toiseen maailmaan. Tämä viattomuuden menetys tuntuu oikein hyvältä.
Mutta yksi juttu olisi voinut mennä tänään paremmin. En pystynyt vastustamaan kiusausta. Poltin tänään pari tupakkaa. Olen heikko. Mutta huomenna on taas uusi päivä!
3 kommenttia:
Käypä katsomassa mitenkä minä lopetin tupakanpolttoa 1967 blogissa "Uusi harrastus."
Kävin lukemassa. Ei taatusti ollut helppoa. Hyvä idea oli kertoa kaikille. On nimittäin aikamoinen kynnys myöntää tupakoineensa sen jälkeen kun on julistanut lopettavansa.
Myönnän olevani lepsu tupakoinnin lopettaja. Välillä en muista, miksi haluan lopettaa tupakoinnin. Toisinaan jopa väitän itselleni pitäväni tupakoinnista.
Silloin kokeilen tupakointia. Sitä ei pitäisi tehdä, kyllä mun pitäisi se jo tietää.
Jaksan aina ihastella tuota sun suhdetta musiikkiin ja miten se antaa sulle voimia, energiaa ja herättää tunteita. Elän itse musiikkityhjiössä. Eilen kitkin rikkaruohoja ja kuuntelin samalla musiikkia. Ekan puolen tunnin jälkeen olin ylenpalttisen uupunut musiikista. Vaihdoin Yle puheeseen. Sitä jaksoin vähän pitempään. Sitten suljin laitteen ja nautin kitkemisestä, ruohosta, avautuvista kukista, isoista silmuista hedelmäpuissa. Ennen kaikkea omista ajatuksistani.
Lähetä kommentti